Archive for heinäkuu 26th, 2005

Addiktioista ja lokoisasta elämästä

heinäkuu 26, 2005

Minusta on tullut blogi-addiktin lisäksi skype-addikti. Olen tänään soittanut Teemulle jo kaksi kertaa. Illalla soitan varmaan kolmannen kerran. Aloinkin jo kyllästyä ainaiseen tekstiviestien lähettämiseen. Puhelimeni lähetettyjen ja vastaanotettujen viestien lista on aika yksipuolinen: teemu, teemu, teemu, teemu,… Kaukorakkaus saa ihmisen tekemään kummallisia asioita!

Jouduin tosin heti skype-terrorin uhriksi itsekin. Olin laittanut yhteystietoihini maa-kohtaan Bahrain. Tästäpä kaikki bahrainilaiset miespuoliset adonikset innostuivat, ja varmaan puolet Bahrainin miehistä yritti soittaa tai chatata kanssani. On varmaan turha mainita, että poistin kyseisen tiedon profiilistani hyvin pian. Ja asetin rajoituksen, että vain yhteystiedoissani olevat henkilöt voivat soittaa tai chattailla kanssani. Vaikka en tiedä, ehkä olin turhan hätäinen. Mitäs jos olisinkin voinut valloittaa jonkun rikkaan öljymiljonäärin ja elää lokoista elämää lopun elämääni? Mitä siitä että todennäköisesti kanssani olisi arkea jakamassa öljymiljonäärin lisäksi myös muutama muu vaimoke?

Hei mistä tulikin mieleeni, että Teemun työnantaja maksaa hänelle ”vaimolisää”! Jos en vallan väärin muista, summa pyöri jossain 40 dinaarin, eli n. 80 euron paikkeilla kuussa. Meinaavatko he tosiaan, että vaimon elättää niin halvalla? Kaiken lisäksi Teemu muisteli, että summa maksetaan enintään neljästä vaimosta. Hehee! b

Oma koti kullan kallis?

heinäkuu 26, 2005

Suomessa taas.

Kärsiä saa kun juoksee halpojen lentolippujen perässä. Kotimatka oli nimittäin varsinainen reissu. Lähdin Manamasta 1.20 ja olin perillä Frankfurtissa paikallista aikaa 6.40. Setä check-innissä oli kiltti, hän lupasi minulle kokonaisen penkkirivin vapaata tilaa (kone oli tosi tyhjä). Pystyin siis nukkumaan suhteellisen hyvin, vaikka kovin kehuttavaa asentoa en saanutkaan. Olin suhteellisen ryytynyt kun astuin koneesta ulos.

Nyt tullaan niihin halpoihin lippuihin… Minulla oli edessä monen tunnin odotus ennen seuraavaa lentoa, joka lähti vasta 14.30. Onneksi sain check-innin tehtyä melkein heti, joten sain ruumaan menevän laukun pois käsistäni, eli sitä ei tarvinnut raahata. Jos olisin ollut pirteä, olisin voinut vaikka piipahtaa Frankfurtissa. Olin kuitenkin sen verran väsynyt, että en edes harkinnut moista vaihtoehtoa vaan jäin kentälle. Yritin käpertyä penkille nukkumaan, ja torkahdinkin varmaan tunniksi sillä seurauksella, että selkä oli ihan jumissa. Lopun ajan kulutin vaeltelemalla tax free -kaupoissa, istuskelemalla ja lukemalla kirjaa. Kun koneeseen vihdoin pääsi, ryntäsin ensimmäisten joukossa sisään, ja sammuin kuin saunalyhty ennen kuin kone pääsi ilmaan.

Taksimatkalla kentältä kotiin kuskiksi sattui tummaihoinen mies, joka oli kai kotoisin Arabiemiraateista, eli aika lailla Bahrainin vierestä.

Ja ai sitä ihanuutta kun sai kotona painaa päänsä pehmeään tyynyyn ja nukkua ihan kunnolla!