Ramadan tulee, oletko valmis?

Ensi kuussa on ramadan-kausi, joka alkaa kai 5. päivä ja kestää kuukauden. Muslimit eivät siis silloin syö, juo eivätkä tupakoi päiväsaikaan. Silloin ei kannata julkisesti ei-muslimienkaan syödä, ei edes purkkaa, jottei loukkaa ketään käytöksellään. Paasto alkaa auringon noustua varhain aamulla ja päättyy alkuillasta kun aurinko laskee, n. klo 19 aikoihin. Auringon laskettua sitten mässäillään. Mohammed aikoinaan nautti kai paaston jälkeen vain taateleita, mutta kuten länsimainen joulu, ramadan on maallistunut, ja yöllinen juhlinta on kai paisunut älyttömyyksiin.

Työaika on ramadanin aikana lyhennetty, töihin saa tulla myöhemmin aamulla ja töistä saa lähteä jo klo 14. Kuulemamme mukaan ensimmäiset kolme tuntia työajasta nukutaan ja loput kolme juorutaan ja laiskotellaan. Mitään ei siis tapahdu Ramadanin aikana kun kukaan ei tee töitä.

Onneksi olen koko kuukauden poissa täältä, joten vältyn kaaokselta, jonka ramadan aiheuttaa. Silloin on ilmeisesti paljon liikenneruuhkia, kun kaikki lähtevät samaan aikaan kotiin töistä. Sitäpaitsi muutenkin kaistapäisesti ajavat paikalliset käyttäytyvät silloin vielä hullummin liikenteessä, johtuen paastosta.

Alkoholiliikkeet pysyvät koko kuukauden kiinni, ravintolat ovat auki, mutta ikkunoihin asetetaan verhot, jottei sisällä syöpöttelevät ihmiset näy ulospäin. Ramadanin aikana ihmiset tapaavat ystäviä ja sukulaisia ja auringonlaskun jälkeen järjestetään kai isoja juhlia. Ihmiset lähtevät silloin liikkeelle.

Mietin, miten ihmiset selviävät tupakoimatta. Monet polttavat kuin korsteenit, aikaan ja paikkaan katsomatta. Julkisissa tiloissa on täälläkin tupakointikielto, aivan kuten Suomessakin, mutta ketään ei kiinnosta. Mahtaa olla mieletön tupakantuska kun joutuu kuukauden ajan polttamaan vain pimeään aikaan.

Mutta ette arvaa että olen onnellinen, kun säästyn kaikelta tältä kun tulen juuri siksi ajaksi Suomeen sattumalta!

Advertisement

Aktiivipäivä

Kummallista. Heräsin tänään puoli seitsemältä, enkä saanut enää millään unta. Siis tätä ei koskaan tapahdu minulle, varmaan maailman aamu-unisimmalle ihmiselle. Kuuntelin hetken peiton alla ulkoa kantautuvaa vasaroiden naputusta (ahkera talonrakennus läheisillä tonteilla jatkuu), yritin väkisin nipistää silmät kiinni, mutta lopulta oli pakko luovuttaa.

Nousin siis ylös.

Aamupalan jälkeen opiskelin hetken, sitten lähdin siivoojaa pakoon tarkoituksena käydä pankissa. Jäi yritykseksi. En taaskaan muistanut, että torstaina alkaa paikallisten viikonloppu, joten pankissa oli jono ovelle saakka. Käännyin kannoillani ja kävelin takaisin kotiin. (Sivuhuomautus: sää on selvästi viilenemässä, nyt ei enää hiki valunut norona pitkin selkää ulkona kävellessä niinkuin vielä kuukausi sitten, nyt tuli vain lievä hiki.)

Sitten vaihdoin salikamppeet niskaan ja painuin yläkerran kuntosalille, edelleen siivoojaa paossa. Salitreenin jälkeen vaihdoin taas kamppeita ja kapusin taas yläkertaan, tällä kertaa uimaan ja aurinkoa ottamaan. Viime kerrasta onkin aikaa.

Äsken tuossa vähän askartelin, tein ruokaa ja tiskasin. Nyt blogin kimpussa.

Varsinainen aktiivipäivä siis. Onpahan jotan mitä kertoa kun T tulee huomenna töistä kotiin. Eilen tuntui ensimmäistä kertaa kurjalta kun T lähti töihin, edellisen työkeikan jälkeen sillä oli vaan yksi vapaapäivä, joten olo alkoi tuntua yksinäiseltä.

Huomenna muru tulee kotiin, ja sitten sillä pitäisi olla muutama päivä vapaata. Kiva juttu, sillä olen tilannut lentoliput Suomeen tuloa varten. Lähden torstaina, eli ei enää montaa päivää jäljellä. T jää tänne vielä kahdeksi viikoksi ja tulee sitten perässä. Marraskuun alussa tullaan yhtä matkaa tänne takaisin. Sitten en tiedäkään koska tulen Suomeen seuraavan kerran.

Saa nähdä kuinka paljon paleltaa Suomen syyssateissa…

”Lö Shömshuu”

Tai jotain…

Jollain niistä tuhannesta kanavasta mainostetaan arabiaksi dubattuja Simpsoneita. Voin kertoa, että kuulostaa todella hassulta.

Niin, ja ”The Simpsons” kuulostaa jotakuinkin tältä: ”Lö Shömshuu”.

Tein tänään uuden löydön. Siltä samaiselta kanavalta tulee Kolmas kivi auringosta. Se oli taannoin eräs lempisarjoistani, kivaa nähdä se taas!

Los Enkeli

Ehtiä hotelli eräin varauksin

Amsterdam on beguiling iso kirjain, liittää lujasti sekoitus -lta ahdasmielinen ja kosmopoliittinen. Se has mieluinen asenne jtk kohti vieras ja ainoa laatuaan nuorekas orientoiminen.

Varaa hotelli jos uskallat!

Onhan näitä nähty…

Muuttoapua

Minusta on näköjään tullut Bahrainin tietopankki. Olen saanut parikin yhteydenottoa Bahrainiin muuttoa harkitsevilta.

Tuli mieleen omat ajatukseni muuttoa harkitessa.

Ensimmäinen reaktio kun kuulin, että mahdollisesti on Bahrainiin muutto edessä, oli suuri hämmennys ja epävarmuus. Missä on Bahrain? Lähi-Idässä, joo, mutta missä siellä? Millainen maa se on? Täytyykö siellä käyttää huntua ja miten naisia siellä kohdellaan? Onko siellä vaarallista? IIIIK!

Pikku hiljaa löysin nippelitietoa maasta, googlettamalla niinkuin näköjään kaikki muutkin. Aika vähissä tosin ovat tiedot, selvisi että maa on kuningaskunta, että asukkaita on muutama sata tuhatta, ja että se sijaitsee pienellä saarella persianlahdella.

Eniten tietoa saimme, kun T kävi työhaastattelussa ja vietti viikon Bahrainissa. Sen jälkeen alkoi näyttää siltä, että ajatus ei ole ihan mahdoton. Muutosta piti päättää nopeasti, haastattelun jälkeen työtarjous tuli jo viikon kuluttua. Yön yli mietitiin, ja sitten päätettiin lähteä. Siitä parin kuukauden päästä T oli jo täällä.

Päätökseen vaikutti vahvasti se, että T oli työskennellyt ulkomailla jo vuoden, pomppien maasta toiseen lyhyellä varoitusajalla. Aloimme olla jo aika kyllästyneitä erillään asumiseen ja siihen että näimme parina päivänä kuukaudessa. T:n työn epäsäännöllisyyden takia minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia muuttaa mukana. Ajatus Lähi-Itään muuttamisesta ei tuntunut enää yhtään huonolta ajatukselta, kun tiesi että pääsemme vihdoin muuttamaan saman katon alle ja jatkamaan yhteistä elämää.

Nyt, kuukauden jälkeen, on varmistunut, että päätös ei ollut yhtään huono. Ainakin kolme vuotta täällä aiotaan olla, pitempäänkin, jos viihdytään.

Saa nähdä miten käy?

Moottoriurheilua

Viikonloppuna saadaan Bahrainiin lisää suomalaisvahvistuksia. Heikki Kovalainen saapuu maahan GP2-kisakumppaneidensa kanssa.

Torstaina ja perjantaina täällä ajetaan siis GP2-kisat samalla areenalla, jolla ajetaan keväällä formulakisat.

Mietimme vielä jaksammeko mennä paahteeseen maanmiestä kannustamaan.

Linkkejä

Päivitin vähän linkkilistoja. Netin käytön suhteen Bahrain on vielä aika lailla lapsenkengissä, varsinkin maan viralliset sivut ovat aika ankeat. Tietysti arabiankieliset saitit saattavat olla vähän parempia, mutta sitä on hankala meikäläisen arvioida.

Hauskin näistä ehkä on Bahrain this month, jossa voi seurata Bystander-palstaa. Itse paperilehti on nääs täynnä kuvia jos jonkinlaisista kekkereistä. Monet niistä on ihan virallisia, joissa on kuninkaallisetkin läsnä, esim. suurlähettiläiden ja tärkeiden firmojen kemuja yms., mutta seassa on myös yksityispippaloitakin, kuten synttäreitä.

Välillä tuntuu, että koko lehden idea on se, että mahdollisimman moni saa mahdollisuuden saada kuvansa lehteen. Vaikka toisaalta näyttää siltä, että piirit ovat aika pienet, ja kuvissa keikkuu aina samat naamat. Virallisesti kai lehden tarkoituksena on listata kuukauden tapahtumat, jotta ihmiset osaavat mennä niihin.

Ensi kuun lehdessä vilkkuu varmaan uusi naama, jeee!. Olin nääs perjantaina Afrikkalaisen kulttuurin päivä -tapahtumassa suomalaisen ystäväni kanssa, ja meidänkin naamataulumme kuvattiin. Smile!

Paratiisissa?

Bahrainilaiset ovat ylpeätä porukkaa. Väittävät, että saarella on joskus sijainnut Edenin paratiisi! Paratiisin jäänteenä saaren eteläosassa, keskellä aavikkoa, seisoo yksinäinen iso puu, Tree of Life.

Tietenkään tämä puu ei ole saaren ainoa puu. Tree of Life on ihme siksi, että se menestyy aavikolla, ilmeisesti maanalaisen lähteen ansiosta. Suuri osa saaren kasvillisuudesta taitaa olla ihmisen istuttamaa ja ahkeralla kastelulla ylläpitämää. Kymmenen minuutin ajomatkan päässä kaupungista, poissa asutulta alueelta, ei juuri löydä muuta kuin hiekkaa.

Emme ole vielä vierailleet kuuluisan puun luona. Sinne saattaa olla ilmeisesti aika vaikea löytää, sillä se sijaitsee parin kilometrin päässä varsinaisesta tiestä. Ja kuten olemme jo aikaisemminkin huomanneet, opastuskyltit ja tienviitat ovat täällä harvinaisuus. Varoittavat esimerkit myös kertovat, että puun läheisyydessä on suuri vaara juuttua auton kanssa hiekkaan. Niin että kännykkä ja paljon vettä mukaan, kun joskus ihmettä lähdemme katsomaan.

Dr Phil

Dr Phil vainoaa mua. Aina kun avaan telkkarin, tohtorin show tulee joltain kanavalta. Parhaimmassa (pahimmassa?) tapauksessa mulla on mahdollisuus seurata ohjelmaa jopa kolme kertaa päivässä.

Oikeesti! Sinänsä tykkään herran jutusteluista, mutta liika alkaa olla liikaa. Välillä aiheet on niin päättömiä, että jämähdän kanavalle vain pelkästä äimistyksestä. Esimerkiksi tänään: Dr Phil esitteli kolmen edellisen makuuhuoneensa sisustuksen vaimonsa kanssa. Viimeisin näytti olevan suht massiivinen katossänky, jonka jalkopäässä oli suuri plasmatelkkari. Syynä esittelylle oli se, että joku katsojista halusi tietää, joutuuko tohtorikin nukkumaan kukkapeitteen alla niinkuin kysyjän isä.

Ja tää Relationship Rescue: kuinka kauan ne oikein aikoo sitä vatvoa? (En tiedä onko tätä näkynyt Suomessa, mutta täällä näytetään joka ilta pätkiä kuuden pariskunnan avioliiton pelastamisleiristä.) Viimeaikaisesta yliannostuksesta johtuen alan varmaan kohta nähdä painajaisia tietystä kaljupäisestä, viiksekkäästä miehestä jolla on tuijottava katse.

Telkkarin tarjonta on aika yksipuolista, vaikka kanavia piisaa. Tv- ja radiokanavia näkyy satelliitin kautta n. 1000. Luulisi, että sellaisesta määrästä löytyisi jotain katsottavaa, mutta suurin osa on arabiankielisiä kanavia (Saudi-Arabia, Oman, Irak, Eritrea, Libanon, Algeria, Jemen, Tunisia, Syyria,…), joista tulee lähinnä koraanin rallatusta, liverukouksia moskeijoista tai arabiaksi höpöttäviä puhuvia päitä. Englanninkielinen tarjonta käsittää liudan uutiskanavia ja paljon valmiiksi naurettua amerikkalaista soopaa. Tai vähintään kymmenen vuotta vanhoja leffoja. Yritän joka ilta etsiä epätoivoisesti jotain järkevää katsottavaa niiltä muutamalta englanninkieliseltä kanavalta, usein ilman tulosta.

Niinpä sitten huomaankin tuijottavani taas iki-ihanaa maailmanparantaja Dr. Philiä!

Abayan kanssa vai ilman?

Bahrain on siitä mukava lähi-idän maa länsimaalaiselle naiselle, että täällä ei tarvitse pitää abayaa ja hijabia, eli vaatteet peittävää kaapua ja hiukset peittävää huivia. Jo se pieni hetki, kun jouduin pukeutumaan moisiin asusteisiin moskeijassa vieraillessani, alkoi tuntua ahdistavalta. Ja olin ihan avuton sen huivin kanssa, se ei millään meinannut pysyä päässä!

Oli yllätys havaita, miten monenlaisia ja -muotoisia kaapuja ja huiveja paikallisten naisten päällä näkee. Olin kai jotenkin kuvitellut, että se on se sama malli kaikilla ja that’s it. Mutta ei. Väri on tietysti kaikilla sama -musta- mutta siihen yhtäläisyydet monesti jäävätkin. Nuorilla naisilla näkee usein vartalon muotoja myötäileviä todella kauniisti leikattuja vaatteita, jotka on somistettu mielettömän kauniilla kirjailuilla, pitseillä ja jopa kuvioiduilla kankailla. Niissä on kunnon hihat, joten ne näyttävät lähinnä pitkähihaisilta mekoilta. Siihen kun vielä lisätään kauniisti meikatut kasvot, kauniit kengät ja muodikas käsilaukku, pitkä kaula, upea ryhti ja maijesteettinen kävelytyyli, niin ennakkoluulot siitä että abaya ja hijab jotenkin vähentävät naisten viehätysvoimaa ropisevat romukoppaan.

Jotkut naiset käyttävät löysempiä kaapuja (peittämään kilojaan tai sitten ovat vain vanhanaikaisempia?), joissa ei ole varsinaisia hihoja, ja johon vartalon muodot peittyvät aika tehokkaasti.

Paikallisen bloginpitäjän herättämä keskustelu vahvisti käsitykseni siitä, että Bahrainissa olennaisinta on se, että abayan pitäminen on naisen valinta, ei pakko (vaikka sosiaalinen painostus asiaan varmaan vaikuttaakin). Tosin ilmiö on varmasti monimutkaisempi asia kuin mitä tämmöinen suomalaistyllerö ikinä pystyy ymmärtämään…