Archive for lokakuu 14th, 2005

Musiikkia korville?

lokakuu 14, 2005

Axa Sorjasen blogia lukiessani aloin miettimään, miten elämäni miehet ovat olleet musiikin suurkuluttajia. Niin oma muruiseni T:kin. Levyhyllystä löytyy musiikkia laidasta laitaan, ja sitä täydennetään ahkerasti.

Itse olen ihan pudonnut musiikkimaailman kelkasta. Jos minulta kysyttäisiin mikä on listaykkösenä, en osaisi vastata. En edes muista koska olisin ostanut viimeksi uuden levyn. Mikä on sinänsä aika omituista, sillä tykkään musiikista todella paljon.

Ennen kyllä huudatin mankkaa melkein kaiken valveillaoloaikani, veivasin samoja kasetteja edestakaisin. Kun oikein mietin, ehkä tietynlainen käännekohta oli se, kun olin muutaman vuoden lastentarhanopettajana. Ehkä silloin lopetin musiikin kuuntelun niin levyltä kuin radiostakin, sillä päivisin olin sellaisen mekkalan keskellä monta tuntia, että illalla kotona korvani kaipasivat täydellistä rauhaa. Päiväkotivuosien jälkeenkin oli pitkään hiljaista, nyt olen muutaman vuoden aikana alkanut taas kuunnella radiota silloin tällöin. Ja levyvarastoakin kaivelen kun sille päälle satun.

Mutta edelleenkin käyn herkästi vääntämässä volyyminappulaa pienemmälle.

Niin, ja vielä miehisestä musiikkimausta. T:n levyvarastosta löytyy tukkaheviä niin että napa naukuu. Axan mielestä se tekee taas tuloaan, joten tässähän on hyvät mahdollisuudet päästä taas ajan hermoille.

Mainokset

Ystävät, kullan kalliit

lokakuu 14, 2005

Tulipahan höyryttyä. Mutta se auttoi, enää vain naurattaa.

Tai sitten syynä mielialan muutokseen on ystäväni, joka tuli käymään. Ja toi mukanaan pienen matkalaukullisen öljyvärejä ja kaksi kiilakehystä. Olemme hänen kanssaan pitkin kesää käyneet grafiikkapajassa vedostamassa grafiikantöitä, ja nyt hän päätti että viimeisen tapaamisemme pitkään aikaan pitää kulua taiteilun merkeissä.

Olipas kiva ajatus! Tuli sitäpaitsi tuttu olo kun hääräsi taas tärpätinhajussa ja liuotti aivojaan.

Minä tein sitten mukavan vastapalveluksen ja värväsin hänet raahaamaan kanssani kolme tajuttoman painavaa jätesäkkiä roskikseen. Enkös olekin mukava ystävä? Onneksi hissi, joka oli aikaisemmin tänään rikki, oli korjattu. Asumme sentään viidennessä kerroksessa.

Huomaatteko? Valvon taas. Kello on reilusti yli puolenyön, silmiä painaa armottomasti, mutta silti en osaa mennä nukkumaan. Jos kuitenkin yrittäisi.