Archive for joulukuu 14th, 2005

Money makes the world go round, go round…

joulukuu 14, 2005

Eksyin Blogisanomien kautta seuraamaan Dominon seikkailuja patonkimaassa. Muistan jo kaverini ihmetelleen ranskalaista pankkikulttuuria muutama vuosi sitten, ja nyt Dominokin on törmännyt samaan.

Bahrainissa ei onneksi tarvitse sähkölaskuaan vilautella saadakseen pankkitilin avattua, mutta muita ongelmia kyllä löytyy, kuten olen aikaisemmin kertonut. Eikä täällä käytetä onneksi shekkejäkään, vaikka periaatteessa sellaiset olisi halutessaan saanut. Ei haluttu.

Kertokaa mikä itu on sellaisella nettipankilla, jossa voi ainoastaan tsekata saldonsa ja maksaa sähkö- ja vesilaskunsa? Siis ettei voi itse naputella sinne tilinumeroa mihin haluaa siirtää rahojaan, vaan voi vain valita valmiista vaihtoehdoista. Jos haluaa sinne lisää vaihtoehtoja, pitää mennä kai pankkiin ja tärkeät miehet ja naiset sitten siellä hoitavat asian. Mutta itse et voi sitä tehdä. Luettelo, mitä kaipaan Suomesta, alkaa olla jo tässä vaiheessa aika pitkä. Järkevästi toimiva nettipankki on niistä yksi.

Täällä ei ole myöskään pankkikortteja, tai ainakaan näissä meidän kokeilemissa pankeissa ei ole ollut. Ostokset hoidetaan joko käteisellä (mitä kaikki kauppiaat toivovat koska luottokorttiostoksista pankki ottaa aina omansa) tai sitten Visa Electronilla tai luottokortilla. Meille kun noita luottokortteja tuputettiin oikein urakalla, tässä saa oikeasti tehdä töitä että pysyy kuusalla miten paljon on kuluttanut. Niin että älkää ihmetelkö jos joskus kerron hirveistä luottoveloista ja henkilökohtaisesta konkurssista!

Bahrainilainen valuutta on muuten Bahrainin dinaari, ja se jakautuu tuhanteen filssiin. Yksi dinaari on noin kaksi euroa, vähän reilu, ja sata filsiä on noin 20 senttiä. Päivän lehti maksaa irtonumerona 200 filsiä (40 senttiä), bensalitra 100 (20 senttiä), kokistölkki muuten sen samat 100 filsiä ja  hampurilaisateriat suurinpiirtein 1, 300-1,500 dinaaria (noin kolme euroa). Mä en ymmärrä mitä sillä ylimääräisellä nollalla siellä perässä tekee, tiputtaisivat sen pois. Kolikoitakin löytyy jopa viiteen filsiin asti, ihan turhaan. En muista koska olisin viimeksi käyttänyt maksaessani 50 filsiä pienempää kolikkoa.

Täällä ei kyllä pärjäisi puusta pitkään siten kuin Suomessa aina, että lompakossa ei ole yhtään rahaa, vain muovia.

Mainokset

Menetetty jauhopeukalo?

joulukuu 14, 2005
Heh, murinani sai vähän enemmän yleisöä kuin oli tarkoitus…

Lohduttaakseni itseäni laiskojen ystävien masentamana, tartuin kaulimeen ja aloin leipoa pipareita. Jos jouluinen tuoksu saisi piristymään! Mutta, mutta…

Alkaa vahvasti tuntua siltä, että minulta, innokkaalta leipurilta, on jauhopeukalo hukkunut. Viime viikolla yritin leipoa bahrainilaistuneiden suomalaisten itsenäisyyspäiväpippaloihin suklaakakkua, mutta sain aikaiseksi vain surkeaa mössöä mikä piti heittää armotta roskiin. Nyt sitten voivottelen kummallisen näköisten kikkaroiden vieressä. Mikähän meni pieleen?

Voisikohan viime vuosien aika paljon parempi lopputulos johtua siitä, että olen vuosia käyttänyt valmista taikinaa? Saiskos erityistoimituksen sunnuntaita tai myllyn parasta tänne suuntaan?

Oli miten oli ja näytti miten hullulta tahansa, nämä päätyvät joulukuuseen roikkumaan joka tapauksessa! Ehkä sokerikuorrutus pelastaa tilannetta vähäsen… Löysin lähikaupasta vihdoin joulukuusenvalot, jotka eivät loista kaikissa sateenkaaren väreissä tai vilku päätäsärkevästi, ja kuusi alkaa näyttää jo aika hienolta!

Murinaa

joulukuu 14, 2005

Alan epäillä oliko tämän blogin aloittaminen sittenkään hyvä ajatus.

Tavoitteenani oli/on, että minun ei tarvitse raportoida tekemisistäni erikseen kaikille ystäville ja sukulaisilleja kertoa samoja juttuja moneen kertaan. Blogin avulla ajattelin kuulumisten kertomisen sujuvan näppärästi. Ja näinhän se onkin.

Mutta ystäväni ovat osoittautuneet laiskoiksi. Huhuilin jokin aika sitten ihmisiä raportoimaan lukevatko he blogiani, ja muutama ilmoittautui, kiitos heille! 🙂

Nyt se murinaosuus: saan tuskin yhtään sähköpostia ja kommenttilaatikkonikin kaikuvat tyhjyyttään. Eikös tämä nyt ole vähän epäreilua, minä kerron auliisti itsestäni, mutta kukaan ei kerro kuulumisiaan minulle. Nyyh! Vaikka asunkin täällä prutkunperällä, en ole kuitenkaan hävinnyt maailmankartalta.

Huhuu, mitä teille kuuluu???!!!

P.S. Saavat muutkin kuin tutut ryhtyä juttusille…