Archive for joulukuu 2007

Laukun pakkaamista vaille valmista

joulukuu 30, 2007

Nyt alkaa olla kaikki valmista Suomeen tuloa varten. Mukaan otettavia tavaroita ja vaatteita olen jo kasaillut sängyn päälle, laukkuun en ole vielä niitä pakannut. Taksi tulee hakemaan vähän ennen puoltayötä, lento lähtee vähän vaille kaksi, aamuseitsemältä ollaan Frankfurtissa paikallista aikaa ja kahden jälkeen Helsinki-Vantaalla. Sitten tädin luota hakemaan talvitakit ja sen jälkeen matka jatkuu kohti päätepistettä. Suomen numeroista ollaan siis tavoitettavissa viimeistään kolmelta huomenna.

Tuntuu ihan kummalliselta tulla Suomeen. Vaikka olenhan suunnitellut sinne tuloa jo ainakin kuukauden. Mutta silti, jotenkin tuntuu hassulta. Murusta tuntuu varmaan vielä omituisemmalta, sille lähtö tulee aika lyhyellä varoitusajalla.

Saa nähdä muuten miten totun blogialustan vaihtamiseen. Vuodatus oli toisaalta tuttu ja turvallinen, mutta alkoi harmittaa ainainen bugeilu. Vielä kun tosiaan jaksaisi vaihtaa vanhat viestit tänne uuteen, jotenkin olisi kiva että koko historia olisi yhdessä paikassa. Kommentit harmi vaan jää vuodatukseen, kun kukaan ei ole tainnut vieläkään keksiä miten siirron saisi tehtyä jotenkin muuten kuin leikkaa-liimaa -menetelmällä…

Mainokset

Muutto vol.2

joulukuu 29, 2007

Tää on nyt tällainen hetken päähänpisto. Yhtäkkiä kyllästyin totaalisesti vuodatukseen, ja päätin siirtyä blogin kirjoittamisessa aikaisemmin valmistelemaani wordpressiin (olen miettinyt muuttoa jo monta kertaa aikaisemminkin). Koska kirjoitusten siirto vuodatuksesta on todella hankalaa, jaksoin tällä kertaa siirtää vain joulukuun viestit. Muut viestit (ja kommentit) voi käydä lukemassa vanhasta blogistani kunnes jaksan/ehdin siirtää loputkin tänne. Todennäköisesti siitä tulee ikuisuusprojekti…

Täällä wordpressissä on jo vanhat viestit ensimmäisestä blogistani blogs.fi-alustalla. Toivottavasti tämä on viimeinen muutto, viestien siirtely eestaas on aika raskasta.

Jotenkin tässä kohtaa tuntui siltä, että uusi alku on paikallaan!

Joulumeininkiä ja vähän muutakin

joulukuu 26, 2007

Onpas taas aikaa vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin. Paljon on ehtinyt tapahtua tässä välillä, liikaakin, eräs tapahtumista olisi saanut jättää tapahtumatta. Mutta ei siitä sen enempää. Joulu tuli ja meni. Maiskuteltiin jouluherkkuja ja katseltiin ystävien lapsien kerrassaan käsittämättömän onnellisia kasvoja ”joulusotkun” elikkäs lelu- ja lahjapaperikasan keskellä. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta yritettiin pitää joulufiilistä yllä. Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että ympärillä on niin monta hyvää ystävää, muistuttamassa että elämä jatkuu.

Joulun alla juutuin katsomaan Oprah-showta pariinkin otteeseen telkkarista. Oprahin omahyväinen olemus ja omaa egoa pönkittämään pystytetty show on yleensä jotain sellaista, mitä en kestä katsoa. Ensin jämähdin ruudun ääreen katsomaan, miten Oprahin apupojat auttoivat erästä vanhaa pariskuntaa tyhjentämään talonsa roinasta kolmenkymmenen vuoden keräilyn jälkeen. Oikeasti, valtava talo täynnä tavaraa, valehtelematta lattiasta kattoon. 17 roskalavallista ja ison varastorakennuksen täyttäneitä myyjäisiä myöhemmin (ja perusteellisen remontin jälkeen home- ja hiiriongelmien jäljiltä) roinan alta paljastui ihan kaunis talo. Uskomatonta, miten jollain voi talossaan olla huoneita, joissa ei ole käyty kahteentoista vuoteen, kun sinne ei yksinkertaisesti mahdu kulkemaan.

Uskomattomampi oli kuitenkin joululahja-show, jossa Oprah lahjoitti katsomossa istuvalle yleisölleen lahjan toisensa perään. Ihmiset kirkuivat, varmaan pyörtyilivätkin onnesta, kun saivat jääkaappipakastimen, tehosekoittimen, dvd-leffoja ja mitä kaikkea muuta. Oprah oli tietysti äärimmäisen ihastunut itseensä, kun oli saanut sponsorit lahjoittamaan niin hyvät roinat. Luki ruudulta ylistäviä tuoteselostuksia ja hymyili korvasta korvaan. Enemmän minua kuitenkin ällötti yleisö, joka lateli kiitosrukouksia Jumalalle siitä, että sai lisää turhuuksia.

Kummallinen joulu, kaiken kaikkiaan. Nyt valmistaudutaan murun kanssa Suomeen tuloon, lähdetään muutaman päivän sisällä, tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä. Nyt pitäisi marssia kauppaan ostamaan lämmintä vaatetta, että sitten tarkenee. Takinkin tarvitsisin, mutta voi olla että ostan sitten vasta Suomesta. Riippuu siitä, ovatko täällä vielä alennuksessa, muuten ovat sairaan kalliita laatuun nähden. Kaikille ystäville ja tutuille terveisiä, nähdään ihan kohta!

Kymmenen päivän loma

joulukuu 21, 2007

Ensin kahden päivän viikonloppu, sitten pari päivää kansallispäivän juhlallisuuksia, päälle vielä eid al aidha ja toinen viikonloppu -mitä tuloksena? Tietenkin kymmenen päivän vapaa, elikkäs suomeksi sanottuna Bahrain täysin pysähdyksissä yli viikon. Kymmenen päivän loma tietenkin koskee vain valtion virastoja ja laitoksia.

Tyypillistä tietysti on, että just silloin kaikki virastot ovat kiinni, kun olisi niihin jotain asiaa. Muru huomasi viime perjantaina, että Lexuksen eturekisterikilpi puuttuu. Joko se on pudonnut tai sitten joku on ”tarvinnut” sitä. Marssittiin lauantaina traffic departmenttiin hoitamaan asiaa, mutta eihän tietenkään mikään edennyt minnekään. Meille todettiin vain, että meidän pitää mennä Budaiyan poliisiasemalle tekemään ilmoitus (kukaan traffic departmentin pihalla parveilevista kymmenistä poliiseista ei tietenkään voinut ottaa ilmoitusta vastaan) ja sen jälkeen emme saisi ajaa autolla ennen uuden rekisterilaatan saamista. Loman jälkeen, eli nyt tulevana sunnuntaina meidän pitäisi marssia poliisilaitokselta saamamme lapun kanssa takaisin traffic departmenttiin. Sanomattakin on selvää, että emme todellakaan menneet poliisiasemalle. Ajelemme autolla ihan normaalisti siihen saakka että loma on ohi ja hoidamme asian sitten kun virastot ovat taas auki. Jos poliisi sillä välin pysäyttää, aiomme pyöritellä silmiämme ihmeissämme ”ai puuttuu vai, ei me olla yhtään huomattu”. Sakot siitä saattaa saada, mutta so what. Todennäköisesti kukaan poliiseista ei edes huomaa, sen verran harvassa ovat.

Meidän juttu ei edes ole kovin akuutti, toista tuttujen tutuilla, joiden koti ryöstettiin pari päivää sitten. Rosvot olivat käyneet yöllä, isäntäperheen nukkuessa, olivat juoneet viinit ja ryöstäneet kaiken arvokkaan, käyneet myös perheen pojan huoneessa. Harmittavaa kaikessa karmeudessa oli, että perheen passit oli viety, ja heillä oli suunnitelmissa lähteä lomamatkalle Egyptiin. Uusia passeja ei tietenkään voitu anoa, kun kaikki viralliset tahot ovat kiinni. Tuon tarinan kuullessaan on ihan tyytyväinen, että asumme muurien ympäröimässä compoundissa, jossa on vartijat ja tarkkasilmäiset naapurit.

Viimeksi kertomani ikävä päätös mielenosoitukselle on saanut jatkoa. Helikopterit pörräävät joka päivä lähistöllä ja mellakkapoliisien täyttämät autot kaahailevat pitkin saarta. Taitaa tietyissä kylissä olla aika levotonta. Muualla ihmiset jatkavat arkeaan, viereisessä kylässä pelataan rauhassa jalkapalloa kentällä, samaan aikaan kun naapurissa riehutaan. Seuraavana aamuna muistona kahakoista on vain poltettujen autonrenkaitten jämiä. Lehdistä on sitten jälkeenpäin luettavissa ”virallinen” totuus.

Kansallispäivän kuohuntaa

joulukuu 18, 2007

Sunnuntaina oli Bahrainin kansallispäivä ja maanantaina kruunajaisten muistopäivä tai jotain sinne päin. Tämä aika on myös uskonnollisesti tärkeä, sillä parhaillaan on pyhiinvaellusten aika. Herkkää aikaa siis kaiken kaikkiaan. Eilen ilmeisesti vähän joka puolella Bahrainia varauduttiin kahakointiin, sillä mellakkapoliiseja parveili siellä sun täällä. Illalla satuin lukemaan Mahmoodin blogista, miten eräässä kylässä mielenosoittajat olivat ottaneet yhteen poliisien kanssa, tuloksena yhden miehen kuolema.

En edes yritä analysoida tilannetta sen tarkemmin, kun en tosiaan tiedä. Ihmettelen vain, mitä järkeä on tappelussa. Onneksi nämä ovat aika marginaalijuttuja eivätkä meikäläisen arjessa näy. Jos en lukisi paikallisten blogeja, en tietäisi tämänkään vertaa…

Myydään joulu!

joulukuu 17, 2007
Heh, huomasin just, etta google mainokset tuolla oikeassa ylakulmassa mainostaa linkkeja myydaan ja joulu. Kun olivat siina perakkain, naytti vahan hassulta. Toivottavasti ei sentaan. Ja Helsingissa viela! (se oli yksi muista linkeista).

Olen parhaillaan Abu Dhabissa, pilvenpiirtajien keskella. Komeita on bulevardit. Onneksi ovat sentaan alynneet rakentaa myos jalkakaytavia ja liikennevalot myos jalankulkijoille. Risteysten ylittaminen hirvittaa silti, liikennevaloista huolimatta, ajavat meinaan sen verran kovaa ja on niin monta kaistaa vierekkain. Joka puolella on muuten yllattavan siistia. Ei jalkeakaan samanlaisesta roskameresta kuin meilla Bahrainissa. Huvittavaa on se, etta vaikka jalankulkijoilla on melko ruhtinaalliset olotilat eika aurinkokaan paista tahan vuodenaikaan kovin kuumasti, muita kavelijoita kuin intialaisia, pakistanilaisia jne. ei nay. Paikallisia jonkun verran, mutta lankkarit taitavat huristella autoissaan. Mina oikein nautin kavelemisesta, kavelin tana aamuna Hamdan streetin paasta paahan samalla kun tsekkasin etukateen mista loytyy Suomen lahetysto. Ihan lahella hotellia oli, onneksi.

Kayn tanaan tekemassa parin tunnin paasta graduun liittyvan tentin. Alun perin minun piti tehda se jo viime viikolla, mutta koko Abu Dhabin hotellit tuntuivat olevan tupaten taynna. En tieda mitka kemut taalla oli, mutta hotellihuonetta en saanut. Onneksi yliopistolle sopi, etta siirsin tentin tekemista muutamalla paivalla.

Nyt pitaa vissiin lukea viela oma gradu kertaalleen lapi, jotta saa ajatukset siirrettya tulevaa urakkaan kohti. En olekaan koko juttuun koskenutkaan sen jalkeen, kun lahetin sen menemaan. Eilen luin sen ensimmaista kertaa, ja huomasin tuskastuttavan monta virhetta. Ja viimeiseksi tehdyt johdanto ja luotettavuuspohdiskelu on vahan nolostuttavaa luettavaa, on ne sen verran huonoja…

Tanaan illalla takaisin Bahrainiin. Jos vain mahdun koneeseen. Mutta oli niita lentoja sen verran paljon, etta ei pitaisi olla mitaan ongelmaa. Sitten saa joulu tulla! Lahjatkin on melkein kaikki ostettu!

Hei tonttu-ukot hyppikää

joulukuu 12, 2007

Täällä hiekan ja auringon keskellä joulufiilistä pitää kohottaa erityistoimenpitein. Joulutähti ja joulukalenteri ovat jo kuun alusta roikkuneet ikkunalla. Ja juuri äsken ripustelin ikkunaan jouluvalot, suunnittelilla ripustaa vielä joulupalloja verhotankoon ja kaivaa joulukuusikin naftaliinista tämän päivän aikana.  Yhtään ei kyllä huvita laittaa viimevuotisia koristeita tänä vuonna, varsinkin kun juuri koristelin neljä ihan samanlaista kuusta liikkeisiin. Nyt pitää keksiä jotain uutta! Hyviä ideoita otetaan vastaan!

Minulla on mystinen taipumus kadottaa joululevyt jonnekin. Ekana vuonna täällä kuunneltiin yhtä suomalaista joululevyä, mutta en löytänyt sitä mistään viime vuonna. Hankimme pari uutta. Pikaisen silmäyksen perusteella ne näyttävät kadonneen kuin p***u saharaan. Täytyy vissiin pengastaa koko cd-levykaappi. Ei tule joulua ilman suomalaista joulumusiikkia! Amerikkalaiset ja englantilaiset joulusikermät eivät sytytä.

Kaivoin keittokirjoista taas joululaatikoiden ohjeet ja pipareitakin varmaan voisi tehdä. Lusikkaleipiä ehdottomasti! Nyt on kyllä pakko keksiä myös jotain kevyttä joulusyötävää, viime joulun jälkeen närästi niin, että en ole moisia tuskia koskaan kokenut. Uni ei meinannut tulla kun korvensi. Kevennystä kehiin, siis!

Joululahjaostoksillekin pitäisi vielä mennä. Muutaman lahjan olen jo ostanut, mutta osa uupuu vielä. Joulukortitkin ovat vielä vaiheessa. Miten tästä joulusta tulee aina samanlainen viime tipan juttu?

Astrid Lindgreniä arabiaksi

joulukuu 9, 2007

Käväisin lähistön kirjakaupassa, ja ihmetyksekseni näin hyllyssä Astrid Lindgrenin kirjoja arabiaksi käännettynä! Hyllyssä näytti olevan ainakin Mio poikani Mio ja Veljeni leijonamieli. Lindgreniä on näkynyt kirjakaupoissa muutenkin, englanninkielisenä. Pepin seikkailuja muun muassa. Arabiaksi oli myös käännetty ja hyllystä löytyi Mikko Mallikasta ja ruotsalaisia (?) Lehmä-kirjoja (Lehmä rakentaa majan vai mikä se nyt olikaan) ja Rasavilli piltti-kirjoja.

Ihmetykseni on siksi suuri, koska lastenkirjavalikoima on minusta täällä vähän suppea suomalaisiin kirjakauppoihin verrattuna, ja varsinkin arabiankielinen lastenkirjallisuus on luokattoman huonon näköistä. Sekä englanninkieliset, että arabialaiset lastenkirjat ovat usein pehmeäkantisia ohkaisia läpysköjä ja kuvitettu vähän miten sattuu. Vaikka toki klassikoitakin on seassa.

Naapurikaupasta löytyi kirjojen sijasta jotain muuta kivaa, mutta niistä en puhu mitään, ne pistetään pukinkonttiin!

Itsenäisyyspäiväjuhla ja dagen efter

joulukuu 8, 2007

Torstaina ravintola BamBu!un kokoontui iloinen joukko Bahrainissa asuvia suomalaisia juhlimaan itsenäisyyspäivää. Ilta oli oikein hauska ja sen aikana tutustuttiin moneen uuteen suomalaiseen. Sattui nimittäin käymään niin, että samassa ravintolassa istui koko illan kolme suomalaismiestä, jotka huomasivat ”huomaamattoman” seurueemme vasta loppuillasta. Hassua.

Seuraavana päivänä tehtiin uuden auton testausreissu aavikolle, käytiin elämänpuulla ajelemassa ja tsekkaamassa maasturin maasto-ominaisuuksia. Tee ja kahvi kallionkielekkeellä maistui oikein hyvältä kuulaassa iltailmassa. Elämänpuulla oli varsinainen markkinameininki, puun juurelle oli kerääntynyt paljon porukkaa viettämään vapaapäivää. Paikalla oli paljon mönkijöitä, ja mikäs siinä, siellä on tilaa kaasutella. Pitääkin joskus mennä samalle paikalle jo aikaisemmin päivästä, niin ehtii nauttia näkymistä ja kauniista auringonlaskusta ihan ajan kanssa. Otetaan polttopuita mukaan ja tehdään nuotio, niin voidaan vaikka grillata vaahtokarkkeja! Oiva suunnitelma vaikka uudenvuodenaatoksi!

Kuume taltutettu, joulufiilis katossa?

joulukuu 5, 2007

Siellä se nyt nököttää parkkipaikalla, murun autokuumeen parannus. Lexus RX 350. Murulla meni auton hankkimiseen eilen koko päivä, illalla vasta väsynyt autonostaja saapui kotiin. Eilen näin murun vihaisempana kuin pitkään aikaan, kun pankissa kämmittiin autolainan kanssa. Vaati ilmeisen suurta itsehillintää pysyä huutamatta. Hatunnosto murulle! Oikeasti. Muru oli syystäkin vihainen ja minua harmitti kanssa. Pistivät onneksi sitten pankissa töpinäksi ja saivat tarvittavan paperin toimitettua murulle, jotta sai auton sovittuna päivänä kotiparkkiin.

Minä en ole vielä ehtinyt uuden auton rattiin, pari kertaa olen kyydissä pienen pätkän istunut. Minut on työllistänyt naapurin minulle nakittama somistuskeikka. Tänään murun korvaamattomalla avustuksella käytiin koristelemassa kaksi jalokiviliikettä joulu/national day/uusivuosi/eid -asuun. Koko viikko on mennyt, kun eihän eka idea tietenkään mennyt läpi, toinen idea osoittautui toteutuskelvottomaksi, joten vasta kolmatta ideaa päästiin toteuttamaan tänään. Alan olla kurkkuani myöten täynnä joulukoristeita ja tiettyjä kauppoja, kun ties monettako kertaa tänäänkin kahlasin niitä läpi. Välillä olen ajatellut, että sisustussuunnittelijan työ voisi olla mukavaa, mutta enää en ole yhtään niin varma. Jos näin, eiku sittenkin noin, eiku, mutku, sitku!

Vielä on kaksi liikettä somistamatta, toivon kovasti että saan ne hoidettua huomenna. Pahoin pelkään, että jotain jää vielä seuraavalle päivälle. Uskomattoman hidasta puuhaa.

Huomenna on Bahrainissa asuvien suomalaisten itsenäisyyspäiväjuhlat paikallisessa ravintolassa. Saatiin kyllä kutsu ihan niihin virallisiinkin Suomen lähetystöön Abu Dhabiin, mutta muru on töissä huomisillan.

Ollaan murun kanssa ihan poikki molemmat, kai tästä pitää mennä nukkumaan kukkumasta.