Archive for heinäkuu 2008

Parkkisakko

heinäkuu 30, 2008

Saatiin veljen kanssa parkkisakko ”laittomasta maastoparkkeeraamisesta”. Olemme parkkeeranneet laina-auton ihan tuohon lähelle, tien viereen. Siinä on veljen mukaan aina autoja. Eilen illalla kauppakierrokselle lähtiessä tuulilasissa sitten odotti pikavoitto. Minulle ei tullut edes mieleen, että paikkaan ei saisi pysäköidä. Olen kai liiaksi tottunut bahrainilaiseen joustavaan parkkeerraustyyliin…

Helsingin ja sen lähiseutujen kadut ja tiet näyttävät suurimman osan aikaa hassun tyhjiltä. On kuin aavekaupungissa ajelisi. Bahrainissa on tottunut siihen, että melkein mihin tahansa vuorokaudenaikaan liikkeellä on aina autoja, toki keskellä yötä aavekaupunki-efekti valtaa kadut sielläkin. Mutta seitsemän aikaan illalla? Silloinhan kaikki vasta lähtevät liikkeelle!

Eilen tein pitkän kävelykierroksen kantakaupungissa. Tulee vaan helposti kalliiksi nuo kaupunkikävelyt. E sillä, että tulisi ostettua kauheasti mitään (on pakko rajoittaa, matkalaukku on jo nyt ihan täynnä), mutta kahvilassa piipahdukset ja kevyet lounaat maksavat ihan hirveästi. Säännöllisesti kahvilareissusta saa pulittaa melkein kymmenen euroa, vaikka ei mitään kummallista ostaisikaan! Ei sillä, kyllä Bahrainin Starbucksissa tai Costa Coffeessa alkaa olla melkein samat hinnat nykyään kun kaikki nostavat korkean inflaation vuoksi hintojaan.

Murukin on ehtinyt jo tekemään ensimmäisen työkeikan. Soittelin sille äsken, ja sieltä vastasi uupunut mies, joka oli menossa nukkumaan yötyörupeaman jälkeen. Pieni vilahdus nettikameran kautta, ja tuli heti hirveä ikävä!

Mainokset

Haikeaa

heinäkuu 26, 2008

Vein murun aikaisin aamulla lentokentälle. Murun loma alkaa olla ohi, ja hänen piti suunnata takaisin kohti Bahrainia. Voi, miten haikeaa! Yhteinen loma oli meille molemmille tarpeen, viime kuukaudet menivät liiaksi työn touhussa, jotta olisi voinut viettää aikaa yhdessä. Nyt kun oltiin melkein kolme viikkoa yhdessä käytännöllisesti katsoen joka hetki, on erossa olemiseen vaikea sopeutua. Mulla on hirveä ikävä mun murua!

Matkan varrelta tuli tekstiviesti, jossa manattiin Frankfurtin lähtöselvitysjengiä. En tiedä, johtuuko se saksalaisuudesta vai mistä, mutta jostain syystä takaisin Bahrainiin palatessa lähtöselvityksessä Frankissa on aina takkua. Virkailijat ovat ynseitä ja epäystävällisiä ja kohtelevat kuin rikollista. Poikkeuksiakin on toki löytynyt, mutta yleensä muru on ihan hiilenä episodin jälkeen (ja on mullakin monesti savu noussut päästä). Tilanne ei työkeikoillakaan ole paljon parempi, kuulemma.

Nyt mulla on melkein kolme viikkoa aikaa olla vielä Suomessa, ilman toista puoliskoani. Ikävä tulee, mutta ehkä kuitenkin parasta näin. Bahrainissa elokuu on kuumin kuukausi, ja kun nyt kerran on mahdollisuus venyttää paluuta, on paras jäädä tänne vielä hetkeksi aikaa. Onneksi on skype!

Majailen parhaillaan veljen luona, joka itse on kylläkin poissa vielä huomisiltaan saakka. Urakoi karhunkierroksen, urhea mies. Helsinki on näyttänyt meille kauniit kasvonsa, ja lisäksi ollaan tavattu monta tuttua. Yksille ystäville syntyi viikko sitten kaksoset, pikkuruiset tyttövauvat, joita käytiin katsomassa muutama päivä sitten. Voi miten pienet varpaat!

Minä vietin pari päivää sitten puoli päivää Meilahden päivystyksessä. Polvitaipeeseen ilmestyi kipeä punainen ja turvonnut laikku, ja sitä piti sitten käydä näyttämässä päivystyksessä. Selvisin neljän ja puolen tunnin odotuksella, ja ymmärrän olla siihen tyytyväinen. Olin varautunut vieläkin pahempaan. Saas nähdä miten saa vakuutusyhtiön kanssa jälkeenpäin taistella korvauksista…

Nyt taidan pistää nenäni ulkoilmaan ja käydä hakemassa vähän täydennystä ruokavarastoihin. Vois varata jotain kivaa huomisillaksi, kun veli tulee kotiin. Pitäähän erämaassa rämpinyttä vähän hemmotella!

Köröttelyä

heinäkuu 19, 2008

Tuntuu aika huvittavalta körötellä hyväkuntoisilla, leveillä teillä neljääkymppiä ja vanhalla valtatiellä viittäkymppiä. Suomalaiset nopeusrajoitukset tuntuvat hätävarjelun liioittelulta! Bahrainilaiset autokuskit tikahtuisivat nauruun, jos näkisivät!

Rento loma jatkuu edelleen.

Loma on jees

heinäkuu 11, 2008

Ulkoilua, terasseilla istumista, kylmää juomaa, jäätelöä, ihmisvilinää, maaseudun rauhaa, kauniita saaristomaisemia ja rentoa elämää. Loma on jees.

Ennustan jo nyt, että Bahrainiin takaisinpaluu on tällä kertaa vaikeaa. Tai no, aina se on pitkän loman jälkeen vaikeaa, vaikka toisaalta sitä aina odottaa kovasti että pääsee taas omaan kotiin ja omaan rauhaan. Tällä kertaa ollaan onneksi osattu olla suht järkeviä aikataulujen ja lomasuunnitelmien suhteen, ja tahti on rauhallinen. 

Viime viikko vierähti Ruotsissa Tukholmassa turistina, serkun häissä ja murun sedän luona vieraillessa. Sieltä puksutettiin laivalla Turkuun ja siitä jatkettiin eteenpäin. Nyt ollaan viikko yhdessä osoitteessa ennen kuin siirrytään taas.

Matkan alku oli tahmea. Lento oli viisi tuntia myöhässä ja sitten piti odottaa vielä kolme-neljä tuntia Frankfurtissa jatkolentoa. Kun viimein päästiin määränpäähän, oltiin molemmat ihan rättipoikkipuhki. Hetkeksi piti silti mennä Tukholman vanhaankaupunkiin vaeltelemaan ja syömään illallista.

Sen jälkeen kaikki onkin sujunut sitten mainiosti, ollaan nautittu lomasta täysin siemauksin molemmat!