Haikeaa

Vein murun aikaisin aamulla lentokentälle. Murun loma alkaa olla ohi, ja hänen piti suunnata takaisin kohti Bahrainia. Voi, miten haikeaa! Yhteinen loma oli meille molemmille tarpeen, viime kuukaudet menivät liiaksi työn touhussa, jotta olisi voinut viettää aikaa yhdessä. Nyt kun oltiin melkein kolme viikkoa yhdessä käytännöllisesti katsoen joka hetki, on erossa olemiseen vaikea sopeutua. Mulla on hirveä ikävä mun murua!

Matkan varrelta tuli tekstiviesti, jossa manattiin Frankfurtin lähtöselvitysjengiä. En tiedä, johtuuko se saksalaisuudesta vai mistä, mutta jostain syystä takaisin Bahrainiin palatessa lähtöselvityksessä Frankissa on aina takkua. Virkailijat ovat ynseitä ja epäystävällisiä ja kohtelevat kuin rikollista. Poikkeuksiakin on toki löytynyt, mutta yleensä muru on ihan hiilenä episodin jälkeen (ja on mullakin monesti savu noussut päästä). Tilanne ei työkeikoillakaan ole paljon parempi, kuulemma.

Nyt mulla on melkein kolme viikkoa aikaa olla vielä Suomessa, ilman toista puoliskoani. Ikävä tulee, mutta ehkä kuitenkin parasta näin. Bahrainissa elokuu on kuumin kuukausi, ja kun nyt kerran on mahdollisuus venyttää paluuta, on paras jäädä tänne vielä hetkeksi aikaa. Onneksi on skype!

Majailen parhaillaan veljen luona, joka itse on kylläkin poissa vielä huomisiltaan saakka. Urakoi karhunkierroksen, urhea mies. Helsinki on näyttänyt meille kauniit kasvonsa, ja lisäksi ollaan tavattu monta tuttua. Yksille ystäville syntyi viikko sitten kaksoset, pikkuruiset tyttövauvat, joita käytiin katsomassa muutama päivä sitten. Voi miten pienet varpaat!

Minä vietin pari päivää sitten puoli päivää Meilahden päivystyksessä. Polvitaipeeseen ilmestyi kipeä punainen ja turvonnut laikku, ja sitä piti sitten käydä näyttämässä päivystyksessä. Selvisin neljän ja puolen tunnin odotuksella, ja ymmärrän olla siihen tyytyväinen. Olin varautunut vieläkin pahempaan. Saas nähdä miten saa vakuutusyhtiön kanssa jälkeenpäin taistella korvauksista…

Nyt taidan pistää nenäni ulkoilmaan ja käydä hakemassa vähän täydennystä ruokavarastoihin. Vois varata jotain kivaa huomisillaksi, kun veli tulee kotiin. Pitäähän erämaassa rämpinyttä vähän hemmotella!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: