Archive for lokakuu 2008

Hyvää syntymäpäivää!

lokakuu 28, 2008

Murulla on tänään syntymäpäivä. Herätin sen aamulla lahjojen kera, olin ostanut sille uuden lompakon ja lentokenttä-aiheisen lelukokoelman. Lahjat otettiin molemmat ilolla vastaan, tosin leluista ehkä käytännössä nauttivat enemmän ystävien lapset. Lelut pääsivätkin heti tänään tositoimiin, kun kutsuttiin pari ystävää kakkukahveille. Mitään isoja juhlia ei jaksettu järjestää, vaikka juhlimisen aihettahan meillä riittää. Seurustelun aloittamisen 9-vuotispäivä oli just, murun synttäreiden lisäksi pian on myös mun synttärit ja huomenna on avioliiton siunaamisen kolmevuotispäivä. Varsinainen hääpäivähän meillä on keväällä (kun tehdään kaikki aina vaikeasti). Ja kun juhlimisen alkuun ollaan päästy, tällä viikolla on myös naapurin nuoremman pojan kaksveesynttärit.

Vuoden juhlat tiivistettynä muutamaan viikkoon! True festive season!!!

Pilvisen päivän monologi

lokakuu 26, 2008

Vau, taivaalla on pilviä! Ja tässä eräänä päivänä jopa satoi! Sade ei kylläkään kestänyt muutamaa minuuttia kauempaa, mutta pisarat olivat sen verran isoja, että saivat hetkessä maan lainehtimaan. Lätäköiden kuivuttua jäljelle jäi kuivunut muta, jota vesi oli kuljettanut ympäriinsä. Saa nähdä tuleeko Bahrainin 10 päivän vuosittainen sadekiintiö pian täyteen.

Tänään vihdoin viimein sain kotiin uuden lipaston, jonka tilasin jo pari viikkoa sitten. Viikko sitten itse asiassa toivat sen jo kotiin, mutta osina, ja tajusivat vasta paikan päällä, että yksi osa puuttuu. Tänään toivat viimein sen puuttuvan osan ja värkkäsivät varmaan tunnin tuossa lattialla kootessaan hökötystä. Ja minä olin niiiiiiin tyytyväinen, että ei tarvinnut itse tarttua kuusiokoloruuvariin!

Muru on työkeikalla Lontoossa. Sitä ennen sillä oli kolmen päivän vapaa, pitkästä aikaa. Käytiin muun muassa juhlistamassa 9-vuotisjuhlapäivää. Apua, siitä on todella niin kauan, kun murun kanssa tavattiin! Illastettiin juhlan kunniaksi La Fontaine -nimisessä erittäin tunnelmallisessa ravintolassa, mutta valitettavasti huono palvelu ja keskinkertainen ruoka vähän latistivat tunnelmaa. Jouduimme odottamaan ikuisuuksia, jotta meitä palveltaisiin. Minulla on periaatteena, että jos olen tyytymätön palveluun, kerron siitä heti paikan päällä. Mutta kun kerroimme kohteliaasti tyytymättömyydestämme tarjoilijalle, joka viimein suvaitsi tulla meitä palvelemaan, hän suuttui ja lähti niskojaan nakellen, nokka pystyssä pois paikalta. Aika epäammattimaista käytöstä, sanoisin.

Eikö hän ollut kuullut, että aasiakas on aina oikeassa?

Aikataulut mättää

lokakuu 18, 2008

Kävin just äsken lääkärissä, ihan perustsekkauksessa. Etukäteen jo ihmettelin, kun sain ajan puoli yhdeksäksi illalla, olin ajatellut, että iltapainotteiset ajat liittyivät vain ramadaniin, mutta näköjään niitä jaetaan myös muuna aikana vuodesta. Vähän pitkin hampain otin ajan vastaan, kun ei lähiaikoina toista sopivaa ollut tarjolla.

Nyt harmittaa. Pääsin lääkärille vasta puoli kymmeneltä, tunnin odottelun jälkeen. Vähän turhan myöhäinen aika minun mielestäni. Vaikka kyseessä on yksityissairaala, heillä on lähes aina aikataulut myöhässä. Onneksi osasin varautua odotukseen etukäteen ja minulla oli kirja mukana. Ehdinkin lukea siitä aika siivun siinä istuskellessani.

Todennäköisesti maanantaina on tiedossa taas odottelua. Ei tosin lääkärissä, vaan kotona. Kävin tänään tilaamassa uuden jääkaappipakastimen, kun vanha on niin epäkäytännöllinen. Lupasivat toimittaa sen maanantaina. Kysyivät, että haluanko sen tiettyyn aikaan, vai voivatko tuoda milloin vain. Minä tokaisin takaisin, että ei taida olla mitään hyötyä sopia tarkempaa aikaa, sillä laite tuodaan kumminkin ihan randomaikaan, sen mukaan miten kuskeilla sattuu kierroksella aikaa menemään. Myyjän piti myöntää, että ei kuskien aikatauluihin kauheasti voi vaikuttaa… Ja kun kommentoin, että joskus deliveryt, joiden piti olla paikalla kymmeneltä, tulevat vasta neljältä iltapäivällä ja joudun odottamaan koko päivän, myyjä naurahti, että ”I hope that we are not that kind of people”.

Inshallah, saa nähdä.

Uima-altaalla on…

lokakuu 16, 2008

…parhaillaan naapurin kovetut bileet. On cateringia ja viimeisen päälle puettua sakkia. Muru on mennyt jo nukkumaan, toivottavasti saa unta. Minä jäin vielä valvomaan, kun vielä ei nukuta tarpeeksi. Onneksi näihin juhliin ei ole järkätty dj:tä ja diskovaloja, niin kuin kerran erään teinin synttäreille. Minusta se oli vähän liikaa keskellä compoundia  järjestettyihin bileisiin…

Ei kuitenkaan pidä liikaa valittaa, ollaan me suomalaisetkin eräänkin kerran pitäneet pirskeitä yömyöhään tuossa altaan reunalla. Meillä vaan on ollut yleensä aika lailla rennompi meininki kuin mitä tuolla näyttää parhaillaan olevan. Patsastelusta ei meillä tietoakaan.

Äh, rasittaa, netti ei toimi vieläkään pöytäkoneella. Minulla olisi postattavana pari tosi hauskaa kuvaa, mutta en jaksa siirtää niitä muistitikulle, jotta saisin ne julkaistua. Teidän täytyy vain jäädä odottamaan. Muistuttakaa myöhemmin, jos unohdan koko jutun.

Käytiin murun kanssa tänään ex tempore -ajelulla. Alun perin tarkoituksena oli käydä elektroniikkatavaratalossa Isa Townissa ja käytiinkin, mutta päädyttiin lisäksi ajelemaan ympäriinsä. Näyttää siltä, että koko Bahrain on yhtä tietyömaata. Onneksi Isa Townin liikenneympyrät ovat vaihtumassa liikennevaloiksi (osa muutostöistä on jo valmiita), sillä kyseiset valtaisan liikennemäärän imaisevat risteykset ovat olleet ainakin meikäläisen, ja uskon että monen muunkin, kauhu. Jos liikenneympyröihin on päässyt sisään, on voinut olla toinen juttu päästä sieltä pois, sillä kaikki kaahaavat niissä kuin hullut. Liikenneympyrät ovat ok, jos liikenne on maltillista, mutta isot automäärät ovat niille yksinkertaisesti liikaa.

Jotta ei menisi (taas) pelkästään liikenteestä valittamiseksi, todettakoon, että viime päivinä olen ottanut pitkästä aikaa uima-altaasta täyden hyödyn irti, ja loikoillut siellä pari tuntia joka päivä. Vesi on nyt kuin linnunmaitoa, aivan loistavaa! Suorastaan hävettää nauttia olostaan niin paljon…

Goodbye kuusiokoloruuveille!

lokakuu 12, 2008

Käytiin murun kanssa uimassa eilen illalla pitkästä aikaa. Luulisi, että kun kerran ihan vieressä on allas vapaassa käytössä, siellä tulisi käytyä joka päivä, mutta ei. Laskin, että olen käynyt uimassa Suomi-loman jälkeen vain ihan muutaman kerran. Ensin oli liian kuuma, sitten tuntui siltä, että on edelleen kuuma, vaikka oikeasti vesi olisi ollut just sopivaa. Eilen tajusin, että pian vesi alkaa olla liian kylmää! Huomiseksi voisi suunnitella vedessä lillumispäivän, altaan reunallakin voisi makoilla hetken auringossa. Saisinkohan jonkun rekrytoitua mukaan?

Viime päivät ovat kuluneet kaikenlaisessa pienessä puuhastelussa. Olen käynyt pariinkin otteeseen uudessa ostoskeskuksessa, joka on kyllä aika mainio. Ainut haittapuoli siinä on se, että se on niin iso. Pitää oikeasti suunnitella missä kaupoissa aikoo käydä ja missä järjestyksessä, jottei kilometrejä tule valtavasti. Tässä yksi päivä ostin yhdestä liikkeestä uuden lipaston, ja suunnittelin jo, miten saan lipaston osat sisältävät laatikot roudattua autoon. Myyjä katsoi minua vähän ihmeissään, ”Etkö halua, että kokoamme sen ja kuljetamme sen sinulle kotiin?” Yksi syy pitää Bahrainista, ei kuljetusongelmia tai kuusiokoloruuvin käyttöpakkoa! Ilman lisäkustannuksia, totta kai!

Uuteen shoppailutaivaaseen on tullut tutustuttua sen verran tipoittain, että löytöretkiä voi siellä tehdä vielä pitkään! Ramadanin aikaisen kotonaoleskelun jälkeen tuntuu suorastaan taivaalliselta pikaisesti piipahtaa ostoksilla keskellä päivää! Kaikki ne rahat, jotka syyskuun aikana tuli säästettyä kotona istumalla, tulee takuuvarmasti törsättyä vielä.

Mikä ei ole rikki…

lokakuu 9, 2008

Pitäisi aina muistaa, että ei parane ryhtyä korjaamaan mitään, mikä ei ole rikki. Toinen asia, mikä pitäisi muistaa on se, että Bahrainissa ei pidä sotkeentua mihinkään, mikä vaatisi asiakaspalvelua. Teimme sen virheen, että unohdimme nämä molemmat.

Muru on pidemmän aikaa harkinnut nettioperaattorin vaihtoa. Pitkään olemassa ei ollut kuin yksi vaihtoehto, jota kaikki pitävät rosvona, joka ylläpitää kalliita kännykkämaksuja sekä kallista ja hidasta nettiä. Nyt markkinoille on päästetty kilpailijoita, joiden tuotteet alkavat olla kilpailukykyisiä. Ihan periaatteestakin muru oli sitä mieltä, että kun nyt on mahdollisuus päästä rosvoajasta eroon, niin tehdään se!

Siitä periaatteesta olen kyllä murun kanssa täysin samaa mieltä: Jos on vaihtoehto, siihen on hyvä tarttua. Mutta olisi silti kai pitänyt pitää mielessä nuo kaksi alun sääntöä. Netissä kun ei sinänsä ole ollut mitään vikaa, mitä nyt silloin tällöin vähän hidastelee ja kallis hinta.

Alku sujui hyvin. Muru kävi tekemässä sopimuksen uuden operaattorin kanssa. Sieltä luvattiin soittaa päivämäärästä, jolloin netti tullaan asentamaan. Soitettiinkin. Siitä eteenpäin osasinkin jo odottaa hankaluuksia… Maaginen päivä oli viime sunnuntai, aamulla kello kymmenen luvattiin olla paikalla. En kyllä edes odottanut, että olisivat. Mutta sitten yllätyin, murulle soitettiin sunnuntaina reilua puolta tuntia aikaisemmin varmistussoitto, että niin, tulossa ollaan kymmeneltä. Ehdin jo siis hetken luulla, että todella tulevat lupaamaansa aikaan.

No, kello kymmenen tuli ja meni, sitten ohi vilahti seuraava tasatunti ja seuraava. Minä ajattelin mielessäni, että arvasin! Juuri näin aina käy!!! Siinä vaiheessa muru ryhtyi soittelurumbaan. Minä olin pari tuntia poissa kotoa, joten en päässyt seuraamaan kaikkia vaiheita, mutta sen tiedän, että muru soitti asiakaspalvelut ja managerit moneen kertaan läpi, aina kovasti pahoiteltiin ja luvattiin soittaa takaisin, mutta ei soitettu. Eikä asentajia kuulunut.

Viimein vähän ennen neljää minun puhelimeni soi. Eivät varmaan uskaltaneet enää soittaa murulle, joka oli jo erittäin kypsä koko tilanteeseen. Asentajat. Kertoivat olevansa nurkilla ja pyysivät ajo-ohjeita, jotka annoin. Viiden minuutin päästä puhelin soi uudestaan, pyysivät tarkennusta ohjeisiin, ja minulle selvisi, että ovat ihan nurkan takana. No kiva, ovat siis parin minuutin päästä meillä.

Sitten ehtikin vierähtää tunti ilman, että ketään ilmaantuu, eikä puhelimeenkaan vastata.

Sitten puhelin soi viideltä. Uusi ääni kertoo: madam, valitettavasti nettiä ei voi asentaa teille, koska teidän kattonne on epävakaa. Ehdottomasti mitä mahtavin loppuhuipennus surkuhupaisalle ja hermoja koettelevalle päivälle!!! ”Kattomme on epävakaa”, päivän paras! Kysyin epäuskoisella ja erittäin kyllästyneellä äänellä soittajalta, että miten ihmeessä asentajat voivat tietää kattomme tilanteen, kun he eivät ole edes paikalla. Nyt he kyllä valitettavasti valehtelevat (tiesin vallan hyvin, että katolta löytyy hyvä paikka, johon voi asentaa nettiä varten tarvittavan lautasantennin). ”Ai, eivätkö he ole siellä?” No eivät ole…

Tunnin päästä ovikello soi. Avaan oven ja oven takana norkoilee kaksi huonoryhtistä, kyllästyneen näköistä paikallista pojankloppia. Niin, kun me ollaan sieltä firmasta. Ei pahoitteluja, ei selityksiä, ei mitään. Ja kun tuo teidän katto, ei sinne voi mitään laittaa. Minä johdatan heidät autokatoksen taakse, siellä on hyvä tasainen alusta asennukselle, samalla ripitän heidät siitä, että teidänhän piti olla täällä jo aamulla, nyt meille on tulossa illallisvieraita tunnin päästä, että koittakaahan joutua. Muru ei ollut onneksi kotona, olisi varmaan käynyt kiinni kraiveleihin. Olivat kaverit varmaan silloin tuntia aikaisemmin ajaneet talomme ohi, todenneet, että paska talo, ei jakseta vaivautua, ajella köröttäneet saman tien pois soittamatta ovikelloa ja pistäneet jonkun asiakaspalvelusta soittamaan huonot uutiset. Johan tässä onkin työpäivä lopuillaan, hyvin ollaan vältelty työntekoa taas tämäkin päivä.

Suht joutuisasti itse asennustyö sujui, pojat luikkivat pakoon niin nopeasti kuin pääsivät. Ovenraosta huikkasivat, että toimii 24 tunnin päästä. Öööö… jaa että automaattisestiko? Minulla on sen verran kokemuksia langattomien verkkoyhteyksien kytkemisestä, että tiedän, että eivät todellakaan toimi automaattisesti, vaan niiden kanssa takutaan ja takutaan. Kuulemma yhteyden pitäisi syntyä automaattisesti, jos ei toimi niin sitten soittakaa heille.

Arvaatte varmaan, ei todellakaan toiminut. En edes ryhdy aloittamaan selostusta siitä, mikä soittorumba tästä syntyi ja kuinka monesti tällä kertaa ei ole vastattu soittopyyntöihin. Tarina ei ole vielä lähelläkään loppua…

Onneksi ei vielä katkaistu sitä edellistä nettiyhteyttä. Muuten oltaisiin vähintään viikko ilman nettiä! Ja sitähän ei nettiaddikti kestäisi!

Axis of Evil

lokakuu 4, 2008

Onneksi Bahrainissa sentään edes joskus tapahtuu! Kävimme murun kanssa eilen illalla katsomassa Axis of Evil -komediakiertuetta, eikä tarvinnut pettyä. Rakastan hyvää stand up -komiikkaa!

Lämmittelijöinä oli viisi koomikkoa: bahrainilaisia, egyptiläinen, saudi ja pakistanilainen, ja pääesiintyjinä kaksi komediakiertueen tähteä, Maz Jobrani ja Ahmed Ahmed. Pari alkupään lämmittelijää oli aivan loistavia, yleisö nauroi vedet silmissä jo ensitahdeista lähtien. Ihailtava suoritus, varsinkin kun illan keikka oli ekalle esiintyjälle elämänsä toinen -ensimmäinen keikka oli ollut edellisenä iltana! Moni vitseistä tosin kerrottiin arabiaksi, joten menivät meiltä täysin ohi. Paikalliseen yleisöön vitsit purivat tosi hyvin. Onneksi loppuillan viihde oli täysin englanninkielistä, joten mekin pysyimme kärryillä. Pääesiintyjät olivat molemmat selkeästi ammattilaisia, hallitsivat yleisönsä todella hyvin.

Vitsit pohjautuivat suurelta osin Lähi-Idän alueen kulttuureihin, osansa sai vähän joka maa Persianlahden ympäriltä… Naurunaiheena olivat myös aina ah niin korrektit britit kuin mitään ymmärtämättömät jenkitkin. Youtubesta näitä pätkiä löytyy aikamoinen liuta, käykäähän katsomassa. Tässä eräs eilen kuulemamme vitsi Maz Jobranilta:

Tätä lisää!