Hauskaa vappua!

Vappu on kiva juhla! Yhtäkään ilmapalloa en ole ostanut, mutta sima on valmiina pulloissa ja tänään paistoin munkkeja. Rasvanhajussa seisomisesta tuli jo pelkästään niin kylläiseksi, että vielä en ole maistanut yhtäkään munkkia.

Juhlimista meillä riittää, yhdet nimpparit, yhdet puolivuotissynttärit ja päälle vielä sitten tämä vappu.

Jotenkin on kiva pitää kiinni suomalaisista perinteistä täällä kaukomaillakin.

Huomenna mennään isolla suomalaisporukalla Al Dar -saarelle leppoisaa perjantaita viettämään. Tulee varmaan kiva päivä! Lentokoneella, junalla ja henkilöautolla pikkumies on jo matkustanut, huomenna tulee sitten eteen venereissu. Viiden minuutin mittainen, ei sen pidempi, just sopiva tälleen aluksi.

Tänään kävin puolen vuoden täyttymisen kunniaksi punnituttamassa ja mittaamassa pikkumiehen läheisellä lääkäriasemalla. Kokonaista 8,6 kiloa ja 68 senttiä. Meillä on ihana iso pieni mies! Joka muuten just äsken yllätti vanhempansa löytymällä täysin eri puolelta olkkaria kuin mihin oli hetkeä aikaisemmin jätetty. On tainnut pieni mies oppia kierimään!

Advertisement

Huonekalujen siirtelykierteessä…

En käynyt pyytämässä porttivahtia, vaan tänään ruinasin ilmastointilaitteen korjaajat kantoavuksi. Nyt on kaappi paikallaan ja suurin osa tavaroista. Nyt tosin pitäisi löytää paikka taululle, joka oli ennen kaapin paikalla. Tää ei lopu ikinä!

Kävin tänä aamuna murun työkaverin luona, tai siis lähinnä hänen vaimonsa ja lapsensa. Heillä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta oli koulussa ja nuorin paria viikkoa vanhempi kuin pikkumuru. Pikkumuru löi koon puolesta uuden ystävänsä kertaheitolla laudalta! Varmaan tuplasti isompi! Meidän pikkuherra on kyllä ollut ruoka-aikaan kotona.

Mutta ei ole pikkumurusta silti vastusta pienemmälleen. Tytöntyllerö kerran vähän kiljahti iloisesti ja jo meni meidän pojalta naama ruttuun ja ilmoille pääsi kauhea itku. Pikkumies ei meinannut sylissäkään millään rauhoittua. Taisi olla aika väsynyt, veteli kotiin päästyä kolmen tunnin pikku päikkärit, eli noin tuplasti pitempään kuin yleensä.

Ihanaa, että illat ovat olleet taas vähän viileämpiä. Tai no, ei niitä viileiksi voi sanoa, sanotaan näin, että ei ole enää tukahduttavan kuumaa. Oltiin tänäänkin sitten viltillä makoilemassa puutarhassa. Jonkun naapurin hullu kissa (sai hepulikohtauksia ja viipotti pitkin puutarhaa) yritti päästä osingolle viltistä, mutta ajoin sen aina pois. Olisi vissiin pitänyt heittää kengällä, se on näköjään nykyään muotia.

Mutta nyt tämä akka menee nukkumaan.

Iloinen ilta puutarhassa leikkien

Eilisilta vierähti naapurissa. Oltiin ensin pikkumurun kanssa ulkona jonkin aikaa auringon laskettua, oli onneksi oikein hieno ilta. Puutarha olikin täynnä leikkiviä lapsia! Compoundin asukeilla on tapa lykätä lapset pihalle kotiapulaisten kanssa, vanhempia ei ulkona juuri näy. Poikkeuksena me suomalaiset… Hullut!

Naapurien hoidossa oli yhteisten ystäviemme kaksi lasta. Nuorempi lapsista on noin puolitoistavuotias, suloinen tytöntyllerö. Compoundin tytöt olivat onnellisena hänen kimpussaan, kanniskelivat kuin nukkea. Mutta annas olla, kun meidän pikkumuru tuli näkyville, tämä puolitoistavuotias hylkäsi tyttölauman ja ryntäsi innoissaan pientä katsomaan, hoki ”baby, baby” ja silitteli (koeistui myös pikkumurun rattaat). Vaikka itsekin on vielä aika baby… Kunhan pikkumuru tuosta vähän kasvaa, tulee heistä kahdesta varmaan tosi hyvät kaverit. Ennustan, että pikkumuru leikkii tulevaisuudessa nukkeleikin jos toisenkin, sillä kaikki tuntemani pikkulapset sattuvat olemaan tyttöjä! Ja tähän asti kun aina päiviteltiin, että Bahrainiin syntyy vaan poikia! Niitä vähän isompia, muutaman vuoden ikäisiä poikia on nääs aikamoinen lauma!

Naapureilla on ollut compoundin managerin hiostuskampanja. Leikkikenttä alkaa olla aika rähjäisessä, suorastaan vaarallisessa kunnossa. Kaipaa kunnon hiekkalastia, jolla peitetään kiipeilytelineen sementtijalat ja kissankakat. Ensin naapurit soittivat managerille kerran kuussa, sitten kerran viikossa, nyt jo tiheämmin. Ensin hiekkaa luvattiin ”pian”, sitten ”ensi kuussa”, sitten ”ensi viikolla”, nyt jo ”ylihuomenna”. Katsotaan…

Vitriinikaappi muuten tuli eilen, luvattuna aikana. Ruokapöytä on tosin edelleen täynnä astioita, pitäisi ensin päättää mihin entinen pienempi vitriinikaappi tulee, ennen sitä kaappia ei kannata täyttää. Uusi kaappi kun tuli vanhan paikalle, joten vanha kaappi piti tyhjentää. Kaappi on vaan niin raskas, että en jaksa siirtää sitä yksin ja muru ehti lähteä työreissulle ennen kuin ehdin päättää mihin se pitäisi siirtää.

Pitäisköhän mun pyytää porttivahtia auttamaan siirtämisessä?

Kuumana päivänä

Nyt on jo kahtena päivänä viety pikkumurua pulikoimaan terassille kahluualtaaseen. Hoksasi homman juonen aika nopeasti ja tänään jo läiskytteli käsillä vettä iloisesti veikeä ilme naamallaan. Eikä ollut moksiskaan, vaikka liruttelin päähän vähän vettä. Siinä vaiheessa vähän yskäisi, kun yritti saada varpaansa suuhun ja samalla hotkaisi suuhun vähän vettä. Höppänä.

Edelleen on ulkona aika kuuma ja minä mökkihöperö. Kun tekisi niin mieli ulos. Illalla, kun on jo jäähtyneempää, on monesti jo niin kiirus iltahommissa, että ei ehdi enää.

Meikäläisellä on jo päiväkausia ollut meneillään valokuvien kansioon laitto. En tiedä miten se on niin nihkeää. Tänäänkin olen jo monta kertaa istahtanut pöydän ääreen askareen ääreen, mutta kappas, kun tietokone on tässä vieressä, niin nettiinhän sitä vips vilahtaa! Hmph.

Käytiin tuossa yks päivä alennusmyynnistä ostamassa uusi puinen vitriinikaappi vanhan kaveriksi. Sen pitäisi saapua paikalle tänään. Toivottavasti tuovat, sillä kasasin jo ruokapöydän täyteen tavaroita uuteen kaappiin laitettavaksi. Kotiapulaisen muutettua meille säilytystila tipahti minimiin, kun mitään ei enää voi viedä hänen nyt asuttamaan huoneeseen. Ennen käytimme sitä varastotilana. Kohta pitää varmaan muuttaa isompaan taloon, jotta saadaan kaikki meidän tavarat mahtumaan!

Pieni perunanpopsija kärpäspaperi

Meillä on syöty viimeiset päivät innokkaasti perunaa. Miten niin sotkua?

Keitetty peruna muuten tarttuu pintoihin kuin sementti!

Huomenna kokeillaan todennäköisesti kurpitsaa.

Olen nimennyt pikkumurun kärpäspaperiksi, sillä hän tarttuu kaikkeen kuin liima. Mikä vain osuu käsien tai varpaiden ulottuville yritetään saada haltuun – ja suuhun! Varpaat ovat tällä hetkellä erittäin mieluista imeskeltävää. Ja huulilla on kiva päristellä! Varsinkin silloin, kun asiat eivät suju kuin pieni mies haluaisi.

Isompi muru on tällä hetkellä jännäämässä formuloita radalla. Kävin äsken kaupassa ja hiljaista oli käytävillä, taitavat kaikki kynnelle kykenevät olla kisoja jännäämässä!

Meille riitti pikkumurun kanssa pitwalk formula-annokseksi tänä vuonna

Tänä vuonna kesä on ollut selkeästi myöhemmässä kuin esimerkiksi viime vuonna. Mutta tottakai juuri kisojen ajaksi saapui varsinainen helle. Auton lämpömittari näytti juuri äsken +42. Voin vain kuvitella miten kuuma niissä formulasellaisissa on! Odottelen tässä iltaa, jotta voin viedä pikkumurun ulos terassille polskuttelemaan upouuteen kahluualtaaseen! Ja tässä joku päivä pulahdetaan kyllä pikkumiehen kanssa tuohon isoonkin altaaseen!

Veli lähti takaisin kotosuomeen viime yönä, raportoi pari tuntia sitten olevansa kodin kynnyksellä. Käytiin viimeisenä iltana City Centre Mallin pihviravintolassa illallisella, oli meinaan mahtava pihvi! Tosi murea ja ihanan napakka pippurikuorrutus! Harvoin tulee syötyä punaista lihaa, ainakin pihvimuodossa, mutta tuollaisena sitä söisi mielikseen useamminkin!

Nyt pienen päristelijän kanssa leikkimään hetkeksi ennen päiväunia.

What a load of grand prix!

Aika kuluu hurjan nopeaa, enkä ehdi juuri päivitellä.

Tänään käytiin veljen kanssa potkimassa formuloiden renkaita. Kolmen päivän formulakisalipun ostaneille on tarjolla torstainen varikkosuorakävely. Minä en ole menossa kisoihin ollenkaan, eikä velikään, kun ehtii poistua maasta ennen kisoja, mutta lainattiin lippuja ja hyödynnettiin tuo kävely. Veli menee lauantaina aika-ajoihin sentään. Minä jään kotiin, kun ei tuota pientä miestä voi oikein kisoihin viedä. Ehkä ensi vuonna sitten, siis minä, pikkumuru saa jäädä silloinkin kyllä kotiin.

Tosi kivaa, kun veli on täällä. Odotin pari edeltävää päivää yhtä innokkaasti kuin lapsena joulua. Aika rauhallisesti on kulunut tämä vierailu, lähinnä ollaan oleskeltu kotona. Vähän käyty ostoskeskuksessa ja illastamassa. Ja tänään siellä radalla. Tänään piipahdettiin Banyan Tree -kylpylässä kahvilla. Aika hieno paikka. Sitten, kun pikkumuru päästää minut ”vapaalle” aion kyllä mennä sinne hemmoteltavaksi. Tulee niin luksusolo, kun laukut kannetaan ja auto parkkeerataan ja itse saa vaan olla löllötellä.

Kotiapulaisemme kokkailee parhaillaan keittiössä srilankalaista ruokaa. Taisi innostua, kun eilen pyysin häntä kokkaamaan dalia ja sambalia ja sitten tänään kehuin, miten kaikki tykkäsi niistä kovasti (veli ja naapurin suomalaisvieraat olivat myös pöydän ääressä). Tänään sitten kotiin tultuamme hän oli taas vallannut keittiön ja touhuaa nyt siellä innokkaana. Jotain riisipannareita siellä on tulossa. En ole aikaisemmin pyytänyt häntä kokkaamaan mitään, sillä pidän ruuanlaitosta. Srilankalainen ruoka on kyllä tosi hyvää, joten pitäisi pyytää useammin, varsinkin kun apulaisemme näyttää tykkäävän keittiössä hääräämisestä. Pitää vaan vähän varoa, monet ruokalajit ovat aika raskaita…

Muru tuli juuri töistä, joten pitää varmaan käydä kyselemässä kuulumiset. Ja seurustella veljen kanssa, kun kerrankin voi. Joten so long, kuullaan taas!

Kun pitäisi oikeasti olla jo nukkumassa

Puh, nyt alkaa olla kuuma. Onneksi ilmastointi on korjattu ja putsattu, voi hyvillä mielin hyrryttää. Kävin jopa kastamassa talviturkin. Piti kyllä jo aiemmin, mutta sitten tuli hiekkamyrskyjä ja sateita ja kiireitä. Ja nyt on sitten flunssa…

Pikkumuru piknikillä puutarhassa. Kiva leikki menossa: pikkumuru piiloutuu harson taa ja kun äiti nappaa harson pois ja sanoo kukkuu, pikkumiestä naurattaa ihan kamalasti!

Bahrain valmistautuu formulakisoihin. Mainoksia on taas pitkin poikin maata ja lehdet pursuavat formulajuttuja. Taannoin ilmoitettiin, että viime vuoden tapaan formulakisoihin saapuvat pääsevät maahan ilmaiseksi, ei tarvitse maksaa viisumista. Muistaakseni ”tarjous” on voimassa kaksi viikkoa ennen kisoja. Nyt siis kaikki joukolla Bahrainiin! 🙂

Harmi vaan nostivat halvimpien lippujen hintoja. Tosin, verrattuna monen muun gp:n lippuhintoihin Bahrainin hinnat ovat vielä aika maltillisia. Me ei pikkumurun kanssa tänä vuonna osallistuta, isompi muru kyllä sitäkin innokkaammin.

Meillä on taas pari pikkuprojektia puusepällä. Teetätin hyllyjä puisen käsintehdyn kaapin sisään, jotta saan pinottua DVD:t sinne hieman järkevämmin. Yllätys, yllätys taaskaan eivät aikataulut pitäneet. Kun ”madam ei kertonut väriä”. Kyllä madam kertoi petsin värin hyllyjä tilatessaan, osoitti jopa näytettä seinällä. Mutta kun setä ei kirjoittanut sitä heti ylös, niin minkäs sille voi. No, ei mulla niiden hyllyjen kanssa niin kiire, en jaksanut hermostua. Toinen projekti on arabialainen penkki. Tykätään niistä murun kanssa molemmat ja nyt kun vanhat sohvat raivattiin tieltä pois ja uusia sohvia on vain kaksi, sisällä on tilaa penkille. Katsotaan koska se on valmis ja mitä mutkia matkaan tulee tällä kertaa… Ruokapöydän teettämisen jälkeen vannoin, että en mene sinne takaisin, mutta kun lipasto oli toisessa paikassa teetettynä sutta ja sekundaa, palasin häntä koipien välissä kahdesta pahasta pienempään.

Mutta nyt tää akka menee nukkumaan. Olis pitänyt olla jo ainakin puoli tuntia sitten pää tyynyssä!