Valvominen on ihan yliarvostettua toimintaa

Aaaaarghs, mikä aamu! Pikkumuru heräsi jostain syystä jo viideltä, kaksi, jopa kolme tuntia normaalia aikaisemmin. Äitiparka (siis minä) yritti ensin epätoivoisesti saada pikkumiehen päätä uudestaan tyynyyn, mutta oli sitten tuomittu sohvalle valvomaan pojan puuhia. Pikkumuru hermostui muhun kyllä aamulla totaalisesti, makoilin sohvalla, enkä tullut leikkimään autoilla tai pallolla tai keiloilla tai pallolla tai autoilla tai kirjoilla tai tai tai… Jos siihen aikaan herää, saa luvan kyllä itse keksiä tekemistä! Mä en käsitä miten mä jaksoin vauva-ajan, kun en ensimmäisiin kuukausiin käytännöllisesti katsoen nukkunut ollenkaan!

Onneksi sain sitten kahdeksan aikaan painua pehkuihin uudestaan, kun muru otti vahtivuoron.

Nyt pikkumuru nukkuu puolestaan päikkäreitä. Kohta herää varmaan, sitten pitää lähteä vähän tuliaisostoksille. Suomeen tuloon ei ole enää kuin muutama hassu päivä! Pitäis vissiin pikku hiljaa herätä todellisuuteen. En ole valmistellut lähtöä vielä yhtään. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kuitenkin sanoa, että pakkaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Lopussa tulee muuten (ja joka tapauksessa) armoton kiire!

Advertisement

Oon mä täällä,

harvoin enää vaan muistuu mieleen tämä blogi.

Oltiin kolmisen viikkoa Sveitsissä, nautittiin ulkoilmasta täysin siemauksin! Vaikka hotellielämää vietettiinkin, yllättävän kivuttomasti se meni. Tosiaan kun ei käyty hotellissa kun nukkumassa. Vierailtiin Alpeilla, Saksan puolella Überlingissä, Liestalissa, Bernissä, Zürichissä moneen otteeseen ja lisäksi parissa pikkukylässä, Quintenissä ja Aussa. Komeat maisemat! Pikkumies oli ihan tohkeissaan, kun hotellin ikkunasta näkyi sekä lentokoneita, raitiovaunuja, junia ja erilaisia autoja. Ikkuna oli pieniä käden- ja nenänjälkiä täynnä… (ja verhot mansikassa ja jugurtissa…) Telkkarin kaukosäädinkin onnistuttiin kadottamaan, katse kohdistuu erääseen tiettyyn pieneen ihmiseen. Taisi heittää sen roskikseen. Muutenkin meidän perhe piti välillä aikamoista älämölöä. Mutta onneksi tuollainen suloinen pieni naama saa aika paljon anteeksi 🙂

Kaiken kaikkiaan aivan mahtava reissu, harmitti ihan tulla pois, vaikka niin pitkään oltiin sentään. Nyt ollaan taas parin viikon päästä lähdössä, tällä kertaa sitten Suomeen. Viivytään pikkumurun kanssa pari kuukautta, muru tulee sitten elokuuksi. Ihan kiva päästä taas vähän ulkoilemaan, lämpötilat pyörii parhaillaan yli neljässäkymmenessä asteessa, naapurin mukaan eilen oli mittari näyttänyt +46. Aamulla varhain ja auringonlaskun aikaan voi piipahtaa ulkona, mutta pikkumies on aika nopeasti hikinen ja punaposkinen. Ei voi kauhean kauaa olla. Aikuiset jaksaisi pitempään, mutta pienet ei, näköjään.

Aamupäivät nyt sitten yritetään keksiä puuhaa kotona, sitten pienen miehen päiväunet ja iltapäivällä ollaan yleensä lähdetty johonkin ostoskeskukseen vähän juoksemaan. Yhtenä iltana käytiin Adhari parkissa, toukkajuna oli pikkumurusta ihan pop. Muutkin laitteet kiinnostivat, mutta taisivat olla vielä vähän liian hurjia. Ei edes yritetty viedä. Pyöriviin teekuppeihin pikkumuru meni isänsä kanssa, mutta siinä meno oli aika tasaista. Mutta ostoskeskuskooma alkaa olla jo aika paha, ei yhtään huvita mennä enää. Olen kyllä aika hyvin saanut vaatevarastoani uusittua ainakin kesävaatteiden osalta. Takkia en ole löytänyt edelleenkään, sellaisen tarviisin kipeesti. Niitä ei täällä jostain kumman syystä kauppojen valikoimissa  ihan kauheasti ole… 🙂

Kotiapulaisemme on muutaman kuukauden lomalla Sri Lankassa järjestelemässä asioitaan. Sillä aikaa häntä tuuraa osa-aikaisesti hänen ystävänsä. Alkuun meikäläistä vähän jännitti miten kaikki sujuu, varsinkin pikkumurun kanssa. Mutta tosi asiallinen ja asiansa osaava hän näköjään on. Pikkumurukin hyväksyi hänet leikkikaveriksi melkein saman tien. Olin aika yllättynyt miten helposti kaikki meni. Tosi hyvä, sillä lastenvahtia on tarvittu jo parinakin iltana. Ja tarvitaan taas pariin otteeseen.

No juu, tässä pitää valmistautua ystävän vierailuun. Pitää mennä testaamaan, josko vettä tulis taas hanasta. Jokakesäinen vaiva helteillä, toistuvasti vedentulo katkee. Kiva muuten huomata se just kun on saippuoinut kätensä… Nimimerkillä kokemusta on…