Archive for syyskuu 1st, 2010

Taas ruodussa

syyskuu 1, 2010

Takaisin kotona taas. Pikkuhiljaa palailevat muutkin Bahrainin ulkosuomalaiset ja Facebook alkaa täyttyä paluukoomahuokauksista. Pari päivää siinä aina menee, että taas tottuu.

Saas nähdä keitä jää tänä syksynä palaamatta. Viime vuonna esimerkiksi yksi espanjalaisperhe päätti mennä takaisin Lontooseen, jossa olivat asuneet aikaisemmin monta vuotta. Tänä syksynä Lontoo saattaa kutsua keväällä tutustumaamme kroatialais-brittiperheeseen. Niin se menee, aina kun ehtii tutustua uusiin ihmisiin, kohta ne taas ehtivät lähteä. Bahrain on sen tyylinen maa, johon tullaan vuodeksi pariksi piipahtamaan. Ja tämä talouden notkahdus jotenkin vielä lisäsi maastamuuttoa.

Meidän Suomen-reissumme meni oikein mallikkaasti, vietettiin monta riemukasta hetkeä ja ihanasti mukaan mahtui myös pelkkää rentoa olemista. Pikkumuru oppi kiipeämään liukumäissä, tekemään hiekkakakkuja, syöttämään lampaille heinää, riemuitsemaan kaatosateesta, laittamaan kengät itse jalkaan, mielettömän liudan uusia sanoja (ehkä hauskimpina joukossa etka ja katka eli rekka ja traktori) ja pötkähti jossain välissä pituuttakin varmaan monta senttiä. Vuokra-auton mittariin tuli satoja kilometrejä. Päätin pyhästi, että ensi vuonna ei kierretä näin paljoa, vaan vuokrataan mökki ja pistetään Suomi-loma uuteen uskoon.

Bahrainissa on kuuma, neljänkymmenen asteen molemmin puolin. Vielä on reilun viikon verran ramadania jäljellä. Toivon, että aika kuluu nopeasti. Ramadania vastaan minulla sinänsä ei ole mitään, mutta minua nyppii suunnattomasti bahrainilainen ulkoaohjautumisen kulttuuri, missä ihmisen käyttäytymistä ohjaillaan kaikenlaisilla säännöillä, laeilla ja määräyksillä. Äääh.

Kotiapulaisemme palasi kolmen kuukauden kesälomaltaan takaisin tänä iltana. Pikkumuru sai hepulikohtauksen hänet nähdessään, kikatti ja höpötti ja juoksi ympäri huonetta. Ei ollut koko ihmistä varmaan tänä aikana oikein muistanutkaan, mutta muisti taisi palata pätkittäin. Nimittäin, kun tulimme Suomesta kotiin, meni pikkumies yhtäkkiä tuijottamaan keittiön oven ikkunasta ulos apulaisen huoneeseen päin. Seisoi siellä miettiväisenä jonkin aikaa ja sen jälkeen ajoittain kyseli ”Sra-sran” perään. Ja tänään hän vihdoin tuli! Voi riemua! Aamulla alkaa armoton leikkipäivä, osaan kuvitella.

Suomessa olomme aikana meillä oli täällä käynnissä kylppäriremontti. Itse asiassa molemmat kylppärit piti olla rempan alla, mutta toiseen eivät olleet ylläriylläri koskeneetkaan. Eikä se toinenkaan ollut valmis, kun iltayhdeksältä kotiin raahustimme. Ulkoseinällä oli kolme työmiestä rapaamassa jotain putkia, makkari oli muovitettuna ja pölyn peitossa ja murulta meni niiiiiin hermot. Maintenance manager sai vähän kuulla kunniansa… Pari päivää miehillä meni yli, nyt puuttuu enää suihkuseinä joka on kuulemma sitten yläosastaan lasia, mutta alaosasta ei näy läpi, ettei sitten näy, kun joku on alasti suihkussa. Hmmm… minkähänlaista yleisöä he meikäläisen kylppäriin oikein odottavat?

Remppa on tehty kyllä just tämän compoundin standardien mukaisesti… Varmaan halvimmat mahdolliset kaakelit, saumaukset vähän sinne päin, kaadot päin seiniä (kirjaimellisesti), yms. yms. Olisi pitänyt olla itse vahtimassa, tietysti. Lisäksi olivat sitten iskeneet seinään ikivanhan peilin ja lampun, jotka nyt pistävät silmään. Ne luvattiin kyllä valittamisen jälkeen uusia. Mutta että tulee edes mieleen tehdä niin. No, mitä voi odottaa mieheltä, joka käyttää korjaamisessa silikonia ja maalarinteippiä asiaan kuin asiaan.

Mjaa. Mutta nyt pitäis vissiin mennä maata.

Mainokset