Lasten uudenvuoden tinat on valettu, omat odottaa vielä murua saapuvaksi kotiin töistä. Pikkumurun tina oli täynnä sarvia ja kynsiä, äksöniä vissiin luvassa pienen pojan elämässä. Pirpanan tinat muuntuivat satuhahmoiksi ja prinsessamekoksi, sopivaa pienelle tytölle. Neiti itse keskittyi tosin keksin mutusteluun valamishommissa, kauhan varteen kun ei ihan vielä päästetty.
Pari päivää oltu kotona reissun jälkeen, sen verran, että suurin osa pyykeistä on pesty ja lahjaksi saadut lelut on johonkin saatu tungettua. Pukin tuomat poliisinvehkeet ovat olleet ahkerassa käytössä, samoin pirpanan saama vaaleanpunainen leikkikännykkä. Kännykkään ei pirpana juurikaan ole saanut itse koskea, sillä se on pikkumurun lempparilelu nykyään. Sen touhuja katsellessa ei voi kun todeta, että aika pieni poika se vielä kummiskin on, vaikka onkin mielestään niin ”iso poika”. Ihan hyvä että onkin vielä pieni, sitä saa vielä vapaasti halailla ja suukottaa, kunhan se vaan malttaa pysyä hetken paikallaan.
Pirpana nauttii ihan kympillä taas ulkoilusta. Ne -15 asteen pakkaset ei olleet sille oikein hyviä Suomen-reissulla, kun se tuppasi niissä yli-isoissa toppahaalareissaan vaan makailemaan maassa. En viittinyt just korvatulehduskierteestä toipunutta kauheesti siellä makuuttaa, joten pirpanan loma sujui aika lailla sisätiloissa. Täällä se taapertelee leikkipuistossa ihan innoissaan, on oppinut kiipeämään liukumäen rappuset seisaaltaan ylös, ei tartte enää konttia. Ihan hassua katsoa tuommoista mini-ihmistä, niin pikkuruinen, mutta kaikkea jo osaa ja touhuaa. Olikohan pikkumurukin tuon ikäisenä samanlainen? Miten mulla on sellainen olo, että pirpana on paljon itsenäisempi ja kekseliäämpi leikeissään?
Meidän kotiapulaisselkkaukset ei ota loppuakseen. Uusi aloitti, mutta sitten parin päivän jälkeen alkoi uudestaan vääntämään palkasta. Me maksetaan mun mielestä ihan hyvin, vähän ehkä voitais maksaa lisääkin, mutta tähän kuvioon liittyy muutama muukin mutka kuin vaan tuo raha ja multa meni koko hommasta taas vähän maku. Naapurin apulainen kävi kysymässä multa töitä jo ennen kuin lähdettiin lomalle, pyysin sen jututettavaksi tänään. Ehkä palkkaan sit kumminkin sen. Toivottavasti en sillä synnytä mitään hirveetä naapurisotaa…. En halua napata kenenkään työntekijöitä… Nyt kun muru on ollut lomalla olen monta kertaa huokaissut, että olispa sillä sellainen työ missä se olis iltoja enemmän kotona, niin sitten pärjäisin ihan vaan osa-aikaisen apulaisen turvin. Tää koko rumba on niin kuluttavaa. Mä olin kyllä edelliset kuusi vuotta tosi onnekas kun mulla oli yks ja sama apulainen koko ajan, jonka kanssa homma toimi yleisesti ottaen hyvin, joitain pieniä hikkoja lukuunottamatta. No, huomisen jälkeen olen taas ehkä vähän viisaampi.
Vauhdikas vuosi takana, saa nähdä mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Murulle ainakin paljon töitä, sitä ei tammikuussa taida paljon kotona näkyä… Kaikille joka tapauksessa oikein hyvää uutta vuotta!
kaksi merta 