Archive for the ‘muutto’ Category

Matkajännitystä

lokakuu 18, 2005

Mä olen ihan tohkeissani. Skypen mukaan olen soittanut T:lle tänään kuusi kertaa! Syynä on se, että muru lähtee parin tunnin päästä matkaan, ja on huomenna alkuiltapäivästä täällä! Mulla on klassiset matkajännityksen oireet, maha on kipeä ja on levoton olo. Vaikka en siis edes itse matkusta.

En ole ennen tiennytkään, että matkajännitystä voi potea toisen puolesta.

T:llä on varmaan kiva tulla tänne kun vastassa on kaaos. Missään ei ole sellaista paikkaa missä ei olisi pahvilaatikoita ja sinne tänne leviteltyjä tavaroita. Eteisessä odottaa kolme jätesäkkiä roskikseen pääsyä (just pari päivää sitten raahasin niitä kolme roskiin, taas on lisää). Ajattelin odottaa kantoapua, kun ne painaa ihan jumalattomasti. Ellen sitten ole urhea ja raahaa niitä huomenna yksin roskikseen, että olis vähän siistimmän näköistä.

Varasin tänään myös kirpparilta pöydän, missä yritän myydä ylimääräistä roinaa pois. Rahallista mammonaa en niinkään hae, en vain raski heittää käyttökelpoista tavaraa roskikseen. Enkä halua ihan kaikkea varastoonkaan viedä. Sunnuntaina tulee kaverit hakemaan muuttokuormaa. Sen jälkeen tämä asunto alkaa olla koko lailla tyhjä.

Mainokset

Puh-huijaa!

lokakuu 13, 2005

Muuttaminen on raskasta hommaa. On niin paljon muistettavia asioita ja fyysisesti raskasta pakata. Onneksi homma alkaa olla loppusuoralla.

On ollut ihan hauskaa käydä läpi omia tavaroitaan. Olen kylmettänyt sydämeni ja heittänyt kasoittain tavaroita roskiin! Vain todella tärkeät tavarat olen säilyttänyt. Mukavaa palata ikäänkuin ajassa taaksepäin ja muistella menneitä.

Miltähän sitten mahtaa tuntua, kun muutamme takaisin Suomeen, ja saan varastoimani tavarat takaisin ympärillenì? Pitäisköhän pakata joku ylläri tavaroiden joukkoon?

Mustan pörssin kauppaa?

lokakuu 10, 2005

Pahvilaatikot ovat kallisarvoista tavaraa, sen on saanut Kafkakoskikin huomata. En kuitenkaan tiennyt, että niitä välitetään myös pimeästi.

Raahasin eilen muutaman banaanilaatikon lähikaupasta kotiin. Matkalla seuraani lyöttäytyi mukavassa laitamyötäisessä oleva nainen, joka kysyi, tarvitsenko muuttolaatikoita. Vastattuani kyllä, hän alkoi supisemaan suupielen nurkastaan tietäväiseen äänensävyyn, että ”tiedän muuttolaatikoita…”.

”Tiedät muuttolaatikoita?”

”Tiedän, mä oon töissä semmoisessa paikassa… on loistavia muuttolaatikoita. Jooh…”

Tämä kaikki lausuttiin salaperäiseen sävyyn, silmänraoista minua kurkkien. Sain sellaisen vaikutelman kuin minulle olisi yritetty myydä huumeita, mutta ei oltu ihan varmoja olenko poliisi.

Onneksi ohitimme paikallisen kapakan, ja sen vetovoima oli niin suuri, että nainen kääntyi sinne. Kiitos tarjouksesta, joo, mutta en olisi ehkä uskaltanut niin kuumaan tavaraan tarttua!

Jupinaa

lokakuu 5, 2005

Asioiden hoitaminen voi joskus olla hankalaa. En ole vieläkään saanut paikallisen tilini pankkikorttia. Tilasin sen 19. päivä, ja sen luvattiin olevan 5 päivässä valmis, jolloin minulle soitetaan.

Soittoa ei kuulunut.

Yritin itse moneen kertaan soittaa konttoriin, mutta koskaan puhelimeen ei vastattu. Kerroinkin siitä yhdestä kerrasta kun kävin siellä, mutta ovella oli niin pitkä jono että käännyin takaisin. Viime viikolla minua vihdoin palveltiin. Silloin kortin tilaamisesta oli jo parisen viikkoa.

Ilmeisesti hakemukseni oli hukkunut jonnekin, sillä jouduin täyttämään uuden. Kovasti pahoitellen kerrottiin, että kortti on valmis tiistaina, eli eilen. Kerroin että olen lähdössä Suomeen, ja että kortin on pakko olla valmis silloin, muuten en ehdi saamaan sitä. Kylläkyllä, merkitsemme sen kiireelliseksi. Ja soitamme sinulle kun kortti on saapunut.

Soittoa ei kuulunut.

Marssin eilen pankkiin, eikä onneni ollut sen parempi. ”Kortti on valmis huomenna kello yksitoista, I promise”.

Arvatkaapa miten kävi kun äsken kävin siellä?

Prkl! Eikä puhettakaan että koskaan soitettaisiin silloin kun luvataan. Kovasti pahoillaan kyllä ollaan, mutta mitä se auttaa kun homma ei suju! Toivottavasti kortti tosiaan on valmis kun puolen tunnin päästä menen taas kerran koettamaan onneani. Sitten pankki menee kiinni enkä minä enää ehdi saamaan sitä.

Mistä vetoa että jos näin käy ja kortin saaminen siirtyy marraskuuhun, ne ovat kadottaneet valmiin korttini ja sama rumba alkaa uudestaan?

Edit:
Niinhän siinä sitten kävi, että kortti jäi saamatta. Katsotaan saako T sitä, allekirjoitin kyllä valtakirjan pankissa, mutta alan olla jo aika pessimistinen…

Muuttoapua

syyskuu 27, 2005

Minusta on näköjään tullut Bahrainin tietopankki. Olen saanut parikin yhteydenottoa Bahrainiin muuttoa harkitsevilta.

Tuli mieleen omat ajatukseni muuttoa harkitessa.

Ensimmäinen reaktio kun kuulin, että mahdollisesti on Bahrainiin muutto edessä, oli suuri hämmennys ja epävarmuus. Missä on Bahrain? Lähi-Idässä, joo, mutta missä siellä? Millainen maa se on? Täytyykö siellä käyttää huntua ja miten naisia siellä kohdellaan? Onko siellä vaarallista? IIIIK!

Pikku hiljaa löysin nippelitietoa maasta, googlettamalla niinkuin näköjään kaikki muutkin. Aika vähissä tosin ovat tiedot, selvisi että maa on kuningaskunta, että asukkaita on muutama sata tuhatta, ja että se sijaitsee pienellä saarella persianlahdella.

Eniten tietoa saimme, kun T kävi työhaastattelussa ja vietti viikon Bahrainissa. Sen jälkeen alkoi näyttää siltä, että ajatus ei ole ihan mahdoton. Muutosta piti päättää nopeasti, haastattelun jälkeen työtarjous tuli jo viikon kuluttua. Yön yli mietitiin, ja sitten päätettiin lähteä. Siitä parin kuukauden päästä T oli jo täällä.

Päätökseen vaikutti vahvasti se, että T oli työskennellyt ulkomailla jo vuoden, pomppien maasta toiseen lyhyellä varoitusajalla. Aloimme olla jo aika kyllästyneitä erillään asumiseen ja siihen että näimme parina päivänä kuukaudessa. T:n työn epäsäännöllisyyden takia minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia muuttaa mukana. Ajatus Lähi-Itään muuttamisesta ei tuntunut enää yhtään huonolta ajatukselta, kun tiesi että pääsemme vihdoin muuttamaan saman katon alle ja jatkamaan yhteistä elämää.

Nyt, kuukauden jälkeen, on varmistunut, että päätös ei ollut yhtään huono. Ainakin kolme vuotta täällä aiotaan olla, pitempäänkin, jos viihdytään.

Saa nähdä miten käy?

Prkl!

syyskuu 21, 2005

Kirjoitin just pitkän sepustuksen siitä, miten hain paikallisen ajokortin eilen, mutta tekstini katosi jonnekin bittiavaruuteen. Höh!

Tässä lyhyt versio: iso huone täynnä virkailijoita ja virastossa asioivia asiakkaita, ei ohjeita tai kylttejä missään, pompottelua tiskiltä toiselle, murahteluja ja yksitavuisia komentoja siirtyä toiselle tiskille. Näöntestaaja, joka tiesi Kimi Räikkösen ja paljon tyhjäntoimittajia.

Tuli mieleeni, että olisin tarvinnut tilanteessa samanlaista nuolikaaviota, jollaisia jääkiekkovalmentajat piirtelevät pelistrategioitaan esitellessään. ”Tää olis nyt tässä ja sit nää menee tänne ja sit karvataan!”

Pätkii, mutta viisumi on kunnossa

syyskuu 18, 2005

Kamalaa, netti oli pois toiminnasta pari päivää. Tuntui ihan kummalliselta kun ei päässyt lukemaan sähköpostiaan tai blogeja. Batelcon palvelu pätkii.

T kävi just hakemassa mun passin viranomaisilta. Nyt mulla on residence visa (olis varmaan ollu jo viikkoa aikasemmin, mutta unohtivat ensin lähettää sen viranomaisille…). Jos löydän täältä työpaikan, pitää vielä käydä jonkinmoista paperisotaa, mutta kaikki on kuitenkin kunnossa.

Paitsi jos T sanoo ei. Sillä on kuulemma oikeus kieltää multa työssäkäynti, eli jos se ei kirjoita suosituskirjettä, mun on turha kuvitella tekeväni täällä töitä . Mun pitää kuulemma nyt hoitaa housewifen hommani hyvin, niin sitten asiaa voidaan harkita. Kiristystä!

Ihanaa että sain passini takaisin. Nyt voin avata täällä pankkitilin ja pääsen törsäämään!

Täällä taas!

elokuu 30, 2005

Siis kuuman auringon alla Bahrainissa.

Koko eilisen päivän matkustin, taksi tuli hakemaan kello viisi aamulla. Bahrainin kodissa olin kuuden jälkeen illalla. Tosi hyvin meni matka, pääsin businessluokkaan molemmilla lennoilla. Varsinkin Gulf Airin lento oli aika luksusta. Heti kun istahdin alas tarjottiin shampanjaa ja paahdettuja manteleita. Matkan aikana sai alkupalat, pääruuan ja jälkkärin koneessa mukana olevan kokin kokkaamana. En edes jaksanut syödä kaikkea! Olin vissiin vähän hidas, lentoemäntä kävi monta kertaa vilkuilemassa joko olen lopettanut annokseni. Penkinkin sai aika hyvin makuuasentoon, oli hyvä torkkua. Vähän erilainen kokemus siis kuin se tulomatka Suomeen viimeksi.

T oli täällä jo ihanasti purkanut muuttolaatikoita. Pari on enää purkamatta ja tietysti pitää etsiä suurimmalle osalle tavaroita vielä paikat. Nyt se on hoitamassa mun oleskelulupa-asioita, käytiin ottamassa musta ensin läjä passikuvia. Onneksi T:n työnantaja auttaa siinä hommassa, T vie sinne vaan ensin tarvittavat paperit.

Mutta nyt on onnellinen olo: kokonainen kuukausi yhdessä oman murun kanssa! Ja tää alkaa jo tuntua kodilta kun on omia tavaroita ympärillä ja heinäkuun vierailun ansiosta lähiympäristö jo aika tuttua!

Ehjänä perillä

elokuu 28, 2005

T raportoi Bahrainista: pikaisen tarkastuksen jälkeen näyttää siltä, että tavarat ovat tulleet ehjänä perille. Sängyssä on kuulemma jo koemaattu tyytyväisenä.

Minä pakkasin just matkalaukun, vielä kokoilen käsimatkatavaroita. Jos tuo sade tuosta loppuisi, kävisin kaupasta hakemassa ruisleipää, salmiakkia ja hernekeittoa (kuulemma pitää tuoda kaksi purkkia ?!?). Juorulehtiäkin käskettiin viedä läjä, ne ehdin ostaa huomenna lentokentältä.

Puksutin aamulla junalla Tampereelta. Eilen oli väitösjuhlat, sieltä palailin. Oli aivan ihana päivä, väittelijä suoriutui päivästä loistavasti! Ihanaa nähdä hyvä ystävä niin onnellisena ja säteilevänä! Kommelluksiakin sattui, ei tosin väittelijälle. Sovimme eräiden juhliin tulijoiden kanssa menevämme iltajuhlaan samalla taksilla, koska asuimme samassa hotellissa. Tai ainakin niin luulimme. Mutta sitten ilmeni, että olimmekin eri hotelleissa, nimissä oli vain yksi kirjain eroa!

!?!

elokuu 26, 2005

Jos olin alkuviikosta väsynyt, nyt vasta poikki olenkin. Olen juossut kaupoissa ja samalla yrittänyt saada asuntoa siedettävään kuntoon näyttöjä varten. Tänään olen siivonnut koko päivän. Eteisessä odottaa kolme, eikun anteeksi neljä jätesäkillistä roskia, jotka nyt ehkä pystyn raahaamaan roskikseen kun rankkasade ja ukkonen ovat viimein loppuneet (en halunnut päivällä ottaa sitä riskiä että kastun läpimäräksi tai että jään hissiin jumiin kun sähköt tuntuivat ukkosessa jatkuvasti pätkivän!). Sitten on ehkä aikaa tarkistaa vielä että asusteet huomiseen väitösjuhlaan ovat valmiina. Ai niin, pitäisi vielä katsoa millä junalla huomenna lähden Tampereelle.

Voi sitä tavaramäärää minkä ihminen kerää ympärilleen!

Bahrainin muuttokuorma on ilmeisesti perillä Bahrainissa huomenna puolen päivän aikaan. Tulliselvitysten jälkeen kuorma on valmis kotiin vietäväksi kai sunnuntaina. Niin että turha toivo että pääsen lepäämään kun maanantaina olen illalla Bahrainissa: pääsen purkamaan kuormaa! Teemulla kun jatkuu just sopivasti työt siinä heti keskiviikkona… Sen jälkeen, sen vannoin Teemulle, en aio nostaa siivoamiseen liittyen pikkusormeanikaan pitkään aikaan! Luojan kiitos meillä käy siivoojat kaksi kertaa viikossa, niin voin todella toteuttaa uhkaukseni!